Hosted by Domainkeskus.com
Superverkko

Infoikkuna

venekanava

venekanava, veneet ja veneily

















Veneile turvallisesti

Venesatama.com
Tiedot satamaista, huoltoasemista, venesääasemista ym. Veneilijöille.

Veneilyväylät
Meriteitse veneilyn runkoväylä kulkee Virolahdelta itärajalta Pohjanlahdelle.

Aallonkorkeus
Aallonkorkeudet Itämerellä.

Vesistöjen vedenkorkeus
Vedenkorkeut alueittain.

Veneretki
TraFin ylläpitämä tietopalvelu veneilijöille.

Retkikartta.
Metsähallituksen ylläpitämä palvelu.
Yleiset vesialueet, retki-, kalasutus- ja metsästyskohteet.


Uudet Venekanavan artikkelit

>>>>..



Uusi Aalto Vene 13 Båt -messuilla helmikuussa

Finnboat: Vene Båt 13 -messuilla helmikuussa järjestetään uusi vesiharrastamisen elämystapahtuma Uusi Aalto waterexpo, joka kokoaa rannikko- ja vesielämäntapaan liittyvät harrasteet, palvelut ja tuotteet omalle alueelleen. Messukeskukseen rakennetaan suuri laguuniallas, jota ympäröi ranta laitureineen. Rannalla on kojuja, pyyhepaikkoja ja hengailualueita, ohjelmalava sekä baareja kohtaamispaikoiksi. Altaaseen pääsee totta kai testaamaan uusimpia vesiharrastusvälineitä. Odotettavissa on siis jotain aivan uutta.

"Tahdomme tarjota messukävijöille aina elämyksiä ja tässä on todella sellainen. Uusi Aalto tarjoaa paljon ohjelmaa ja koettavaa nuoren sukupolven elämäntapaharrastajille, joille rannikko- ja vesielämä sekä vesiurheilu ovat intohimona tai kiinnostuksen kohteena," kertoo myyntipäällikkö Håkan Löfgren Suomen Messuilta.

"Wake, kite, surf, sukellus, kalastus, jetit, biitsi - ja niihin liittyvä muoti, välineet ja tyyli ovat uuden valtavirran elämäntapaa. Haluamme tuoda oman sukupolvemme vesiharrastamisen esiin ja koettavaksi Vene-messujen kontekstissa osaamisella, joka on hankittu mm. tuottamalla Boardexpo-messutapahtuma useita vuosia", toteaa toimitusjohtaja Antti Asumaa Pulp Agencystä.

Uusi Aalto waterexpon tuottaa Suomen Messut yhdessä Pulp Agencyn kanssa ja se lanseerattiin Skiexpossa 2.-4.11.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Vene 13 Båt -messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 8.-17.2.2013.

www.venemessut.fi


Merikarttanavigointikilpailu

Merikarttanavigointityöryhmä järjestää veneilyseuroille ja seurojen jäsenille merikarttanavigointikilpailun 1.11.2012-20.1.2013 välisenä aikana. Kaksikymmentä parasta kutsun Suomenmestaruuskilpaluihin Espooseen keväällä 2013.

Kilpailun järjestävät Suomen Meripelastusseura, Suomen Navigaatioliitto sekä Suomen Purjehdus ja Veneily ry.

Lisätietoja kilpailusta

Meripelastusseura tilasi neljä uutta pelastusalusta

Suomen Meripelastusseura on tilannut neljä nopeaa PV4-luokan meripelastusvenettä Mobimar Oy Ltd:ltä. Hankinnan kokonaisarvo on n. 2,7 MEUR. Veneet sijoitetaan Turkuun, Vaasaan, Lahteen ja Jyväskylään. Kaikki valmistuvat vuoden 2013 aikana.

PV4 on 13,5 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä. Sen syväys on 0,8 metriä ja paino 14 tonnia. Moottoreina aluksessa on Caterpillar C9 -koneet, joiden teho on 575 hv/kone. Vesijetteinä toimivat Rolls-Roycen FF340-jetit interceptoreilla, ja alusta ohjataan Vector Stick -ohjausjärjestelmän avulla. Veneen matkavauhti on 30 solmua ja huippunopeus 35 solmua.

Aluksessa on monipuolinen meripelastusvarustus ensiapuvarusteineen ja sammutuspumppuineen sekä nykyaikainen navigointi- ja viestintälaitteisto. Keulakajuutassa on paaripotilaan kuljetusmahdollisuus. PV4 soveltuu mm. etsintä-, hätäensiapu, evakuointi- sekä hinaustehtäviin rannikkoalueella ja sisävesillä.

Nyt tilatut veneet ovat jatkoa tänä vuonna valmistuneille kolmelle samanlaiselle alukselle, joiden sijoituspaikat ovat Espoo, Naantali ja Tampere.


Tekesin arktisen tutkimuksen strateginen avaus Oulun yliopistolle

Laajapohjaisena yhteistyönä valmisteltu SMARCTIC-hanke Tiekartta älykkääseen arktiseen erikoistumiseen (2012-2014) on saanut Tekesin rahoituksen. Toimijoita kokoavina tahoina ovat Thule-instituutti ja Oulun innovaatioallianssiin kuuluva CEE-innovaatiokeskittymä. Hanke liittyy Tekesin strategisten tutkimusavausten hakuun Arktinen toimintaympäristö ja sen mahdollisuudet.

Suomen hallituksen arktisten linjausten (iltakoulu 10.10.2012) mukaan arktinen alue tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia, jotka rakentuvat osaamisen ympärille. Linjausten mukaan Suomi pyrkii arktisen osaamisen mallimaaksi kunnioittaen kestävän kehityksen periaatteita ja ympäristön reunaehtoja. SMARCTIC-hanke toteuttaa näitä tavoitteita.

Hankkeessa muodostetaan Suomen visio ja tiekartta arktisen osaamisen kehittämiselle ja hyödyntämiselle. Keskeinen kysymys on, miten arktisia luonnonvaroja ja uusia kuljetusreittejä voidaan hyödyntää ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta kestävällä tavalla. Hankkeessa selvitetään tämän tavoitteen edellyttämät keskeiset tutkimuskysymykset.

Hankkeen monitieteiset työpaketit ovat seuraavat:


- Arktinen toimintaympäristö sisältäen arktisen osaamisen ja politiikkaohjauksen
- Ympäristöinformaatio ja mobiilitekniikka
- Älykäs logistiikka, liikenne ja elinympäristö
- Luonnonvarojen hallinta ja talous
- Ihminen pohjoisessa
- Tiekartat arktiseen osaamiseen
- Strategiset avaukset ja liiketoimintamahdollisuudet

Hankkeeseen osallistuvat Oulun yliopiston eri tiedekunnat ja yksiköt sekä Oulun innovaatioallianssin yhteistyökumppanit ja NorNet-verkosto. Tekesin rahoitus on tässä vaiheessa 500 000 euroa.

Valtakunnallisen tiekartan laatiminen antaa hyvän ja näkyvän tilaisuuden vaikuttaa pohjoisen tutkimuksen suuntaamiseen. Hankkeen yhteydessä valmistellaan tutkimusaiheita Tekesin suurta strategista avausta ja muita hakuja varten. Kysymys on voimavarojen uudesta suuntaamisesta yhteiskunnallisesti tärkeälle alueelle.

Tekesin strategiset tutkimusavaukset synnyttävät uutta huippuosaamista elinkeinoelämässä tärkeiksi ennakoiduille osaamisaloille ja luovat edellytyksiä suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksien kehittymiselle. Tutkimusaiheen tulee olla rohkea uusi avaus, jossa on asioita sekä osaamisia uudella tavalla ja monipuolisesti yhdistävä näkökulma.


Lisää veneuutisia

Uutisverkon uutiset


Airiston Uiva 2012 venenäyttely

Tapahtuma järjestetään nyt toista kertaa. Syyskuun 14.- 16. Airiston lomakeskuksessa. Tapahtumassa venekauppiaat myyvät ja markkinoivat veneitään. Samassa yhteydessä on myös venetori-tyyppinen tapahtuma yksityisille. Markkinoiden taloudellinen epävarmuus on varmasti hillitsemässä venemyyntiä ja kuluttajat kaipaavat uusia tilaisuuksia vertailla- ja tutustua olemassa olevaan tarjontaan. Kasvuluvut kuluvana vuotena ovat negatiiviset, joten myynti- ja markkinointitapahtumilla on suuri merkitys siihen, kuinka potentiaaliset veneostajat käyttäytyvät.

Venekaupassa on palattu aikaan, jolloin venekauppa tapahtui pääsääntöisesti uusien tilattavien veneiden osalta syyskaudella. Aiempi taantuma ja monet muutkin seikat ovat vieneet venevalmistajien tuotantojärjestelmät sellaiselle toimintajänteelle, että helmi- maaliskuussa uuden tilaustoimituksen kanssa jää alkukausi väliin. Keski-Euroopan, erityisesti Saksan kasvava kysyntä täyttää miltei kaikilla venevalmistajilla nykyisen toimituskapasiteetin jo pian tammikuisen Düsseldorfin näyttelyn jälkeen. Kapasiteetti on jätetty viimeisen finanssikriisin jälkeen alemmalle tasolle ja toiminta harmonisoitu näin vastaamaan laskenutta kysyntää.

Vuoden päävenenäyttely, Helsingin kansainvälinen näyttely helmikuussa, on muodostumassa nykyisessä ajankohdassa erityisesti kotimaan teollisuuden markkinointi- ja myyntitapahtumaksi. Edellisen vuoden Airiston Uivan tapahtuman jälkeen markkinoilla on tapahtunut monia yritysjärjestelyjä, niin kotimaassa, kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Kotimainen Finngulf, joka vielä syyskuussa esitteli mallistoaan, joutui luopumaan toiminnastaan myynnin tyrehdyttyä, samoin on käynyt suurelle ruotsalaiselle venekonsernille Nimbukselle.

www.airistonuiva.fi>>


Heinäkuussa 2012 vähemmän hukkuneita kuin hellekesinä

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton keräämien ennakkotietojen mukaan Suomessa hukkui heinäkuussa 17 miestä ja 2 naista. Viime vuonna hukkuneita oli heinäkuussa peräti 44.

Uidessa ei tämän vuoden heinäkuussa hukkunut kukaan, mutta kahdeksassa tapauksessa syy on toistaiseksi tuntematon. Viisi henkilöä hukkui Etelä-Suomessa sekä Länsi- ja Sisä-Suomessa ja neljä Lounais- ja Itä-Suomessa.

Tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä on hukkunut yhteensä 66 henkilöä (59 miestä ja 7 naista), mikä on vähiten vuodesta 2000 alkaen ja luultavasti alhaisin luku koskaan. Viime vuonna vastaavana aikana hukkuneita oli 82 (72 miestä ja 10 naista).

Alkuvuodesta lähtien eniten hukkuneita on Itä-Suomessa (16 henkilöä) sekä Etelä-Suomessa (15 henkilöä). Myös vuonna 2011 eniten hukkuneita oli heinäkuun loppuun mennessä Itä-Suomessa (23 henkilöä) sekä Etelä-Suomessa (21 henkilöä).

Niistä tänä vuonna hukkuneista, joiden iästä oli maininta, 46 oli yli 50-vuotiaita. Hukkumisista, joiden syy on tiedossa, suuri osa liittyi vesiliikenteeseen.

Tiedotteen liitteenä on erittely tämän vuoden hukkumiskuolemista. Hukkumistilastot: www.suh.fi/hukkumistilastot

Viisaasti vesillä myös lomien jälkeen

Viisaasti Vesillä -kampanja muistuttaa vesien viilenemisestä. Maltti on edelleen valttia. Koska illat pimenevät, ei vesille tule lähteä yksin. Toisen uintia voi pitää silmällä esimerkiksi rannalta tai soutaa vierellä. Oma uimataito kannattaa arvioida realistisesti ja uida sen mukaan. Alkoholi ei sovi vesille.

Vene on syytä pitää ympäri vuoden asian mukaisesti varustettuna. Veneilijän perusvarusteita ovat pelastusliivit, ensiapulaukku, äyskäri, airot ja vesitiiviisti pakattu matkapuhelin. Sääennuste tulee aina tarkistaa ja harkita vesille lähtöä sen mukaan. Myös matkan kohde, suunniteltu reitti ja arvioitu saapumisaika on hyvä kertoa läheisille.

Viisaasti Vesillä -kiertue on päättynyt

Heinäkuun loppupuolelle jatkunut ”Mitä sinun mustasta laatikostasi kuuluisi?” -vesiturvallisuuskiertue on päättynyt. Viisaasti vesillä -kiertue kiittää kaikkia katsojia, osallistujia ja mukana olleita. Kiertueen kuulumisia voi edelleen käydä lukemassa osoitteessa www.viisaastivesilla.fi.

Viisaasti vesillä –kampanja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n, Liikenteen turvallisuusviraston Trafin, Rajavartiolaitoksen, Venepoliisin, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton yhteiskampanja.



Vuoden vierassatama 2013 -äänestys alkaa heinäkuussa

Suomen vierassatamat kilpailevat jälleen Vuoden vierassatama -tittelistä. Suomen Purjehdus ja Veneily ry on järjestänyt kisan perinteisesti jo vuodesta 1987. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa palkintona on kunnialaatan lisäksi Suomen Messusäätiön myöntämä 5000 euron palkinto, joka on tarkoitettu vierassataman kehittämiseen. Äänestyksen voittaja julkistetaan Vene 13 Båt -messuilla 8.2.2013 Helsingissä ja voittaneella vierassatamalla on myös osasto messuilla.

Kilpailulla innostetaan vierassatamia parantamaan palvelutasoaan ja lisäämään tätä kautta myös veneilyn mielekkyyttä. Äänestyksessä on mukana 95 vierassatamaa, jotka ovat täyden palvelun satamia eli tarjoavat elintarvikemyyntiä, veneille tarkoitettua polttoainejakelua, juomavettä, talousjätehuoltoa, käymälöitä, pesumahdollisuuden ja hätäpuhelimen. Vierassataman tunnistaa merikartalta satamasymbolin kahdesta ympyrästä. Äänestystuloksia laskiessa otetaan huomioon satamassa kävijöiden suhteellinen määrä, mikä antaa syrjäisemmillekin vierassatamille mahdollisuuden menestyä äänestyksessä.

Vierassatamille lähetetään kutsu kilpailuun ja juliste, jonka satamat voivat laittaa näkyvälle paikalle kertomaan äänestykseen osallistumisesta. Äänestys on käynnissä 1.7. - 31.10.2012 verkkosivuilla www.spvsatamaaanestys.fi Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan 300 euron veneilytuotelahjakortti ja 10 kahden henkilön lippupakettia Vene 03 Båt -messuille.

Veneilijät äänestivät viime veneilykautena Sommaröstrandin Raaseporissa Vuoden vierassatamaksi 2012.


Kesä tie- ja vesiliikenteessä onnettomuusaltista aikaa

Kesällä olosuhteet sekä teillä että vesillä ovat yleensä hyvät, mutta silti suurin osa onnettomuuksista tapahtuu juuri kesäaikaan. Liikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta vastaavat viranomaiset peräänkuuluttavat valppautta ja oikeaa asennetta kesäliikenteessä.

Kuljettajan rooli turvallisessa liikenteessä on ensiarvoisen tärkeä. Kesälomareissuille lähdettäessä matkan suunnitteluun kannattaa panostaa, oli kysymyksessä auto- tai venematka. Lisäksi on hyvä levätä kunnolla ja jättää kiire kotiin. ”Tavoitteena olisikin, että koko liikennejärjestelmässä vallitsisi vastuullinen liikennekulttuuri”, korostaa ylijohtaja Marko Sillanpää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista: ”Kesäisen liikenteen tulisi olla kaikille mukavaa – sekä kuljettajalle, matkustajalle ja muille liikenteen kulkijoille. Alkoholi ei tähän yhteyteen kuulu.” Erityisesti tämä on hyvä muistaa juhannuksena, jolloin erilaiset riskit joutua onnettomuuteen kasvavat.

"Lähes 40 % kuolemaan tai vakaviin loukkaantumisiin johtavista onnettomuuksista sattuu kesäkuukausien aikana. Taustalla onnettomuuksissa on usein tilanteeseen sopimattomat ajonopeudet ja alkoholi", painottaa Liikkuvan poliisin viestintäpäällikkö Jussi Pohjonen.

Maanteillä kesäliikenne vilkasta

Kesällä suuret tapahtumat ja tietyöt saattavat laskea matkanopeuksia ja aiheuttaa liikenteen jonoutumista. Matkantekoa hidastavia työmaita ovat Etelä-Suomessa mm. vt 3:lla Hämeenlinnan kohdalla, vt 7:llä Porvoon ja Kotkan välillä, kt 51 Kirkkonummen sekä vt 1:llä Tuomarilan ja Sepänkylän kohdalla.

Juhannuksena poikkeuksellisen suuri liikennemäärä aiheuttaa sen, että ajonopeudet laskevat monin paikoin. Menoliikenteen pisimmät ruuhkat ajoittuvat torstai-iltaan kello 14–19 välille, kun taas paluuliikenne on vilkasta sunnuntaina puolesta päivästä lähelle puolta yötä. Edellä mainittujen kohtien lisäksi juhannuksena ruuhkautuvat mm. vt 4 Helsingistä Lahteen, vt 9 Tampereelta pohjoiseen ja vt 5 Heinola ja Mikkelin välillä.

Ennakoitujen liikenneruuhkien lisäksi mahdolliset onnettomuudet aiheuttavat häiriöitä ja pitkiäkin jonoja. Tieliikenteessä poliisin, pelastuslaitoksen ja Liikenneviraston tieliikennekeskuksen yhteistyö on tärkeää onnettomuuksien seurausten minimoinnissa. Nopealla tiedottamisella ja mahdollisen kiertotien järjestelyillä pyritään ehkäisemään lisäonnettomuuksia ja varmistamaan liikenneturvallisuus. Liikennevirasto tiedottaa tieliikenteen häiriöistä kesämatkailijoille ajantasaisilla liikennetiedotteilla mm. radioiden ja internetin kautta.

Monet kuolemaan johtaneista vesiliikenneonnettomuuksista vältettävissä pelastusliiveillä

Vesiliikenteessä kuolleiden määrät ovat laskeneet 1970-luvulta, mutta viime vuosina lasku on pysähtynyt. Myös kansainvälisesti katsottuna Suomen tilanne on huono. Usein kuolemaan johtaneet onnettomuudet tapahtuvat pienissä soutu- tai moottoriveneissä ja syynä on veneen kaatuminen tai kallistuma. ”Pelastusliivit tulisi laittaa päälle aina vesille lähdettäessä, myös lyhyille soutumatkoille”, painottaa Trafin erityisasiantuntija Ville Räisänen: ”Pelastusliivien käyttämiseen tulisikin saada asennemuutos aikaiseksi. Tarvittaessa voisi käyttää apuna myös lainsäädännöllisiä keinoja.”

Liikenteen häiriötilanteissa Trafi tukee kuljettajaa ja analysoi liikennejärjestelmän tilaa.

Sääennusteita ja -varoituksia kannattaa seurata

Sää on yksi osatekijä monessa kesän liikenneonnettomuudessa. Aurinkoinen ja melko tyyni kesäsää voi muuttua nopeasti esimerkiksi voimakkaiden ukkoskuurojen myötä. ”Veneilijöiden kannalta vaarana ovat tuolloin lähinnä runsas salamointi sekä äkilliset puuskat kun taas tieliikenteessä uhkana ovat ukkospuuskien kaatamien puiden lisäksi myös muun muassa rankkasateet”, kertoo meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta. ”Vesille tai tien päälle lähtiessä onkin hyvä tarkistaa ajankohtaiset säävaroitukset”, hän muistuttaa. Ilmatieteen laitoksen antamat säävaroitukset voi television, radion ja internetin lisäksi tarkistaa tästä kesästä alkaen myös iPhone sekä Android-puhelimille ilmaiseksi saatavilla olevista sääsovelluksista.


Venemessut aloittaa jälleen Naantalin kesän

Naantalin Venemessut avaa Naantalin kesäkauden näyttävästi toukokuun viimeisenä viikonloppuna 25. - 27.5.2012. Messuille on ilmoitettu jo lähes sata venettä, joukossa useita ensiesittelyjä. Messujen pääteemana on lapsien ja lapsiperheiden viihtyminen.

Kolmatta kertaa järjestettävillä Naantalin Venemessuilla panostetaan erityisesti lapsiperheiden viihtyvyyteen. Alle 15-vuotiaat pääsevät messuille ilmaiseksi vanhempien seurassa. Messualue muodostuu tänä vuonna maksullisesta alueesta vanhankaupungin rannassa ja maksuttomasta alueesta Kaivokadun varrella.

- Naantalin Venemessut on kasvanut kahden vuoden aikana merkittäväksi veneilytapahtumaksi niin näytteilleasettajien kuin messuvieraiden osalta. Ajankohta on veneiden ja oheistuotteiden myynnin sekä Naantalin kesäkauden aloittamisen kannalta paras mahdollinen, toteaa messujen toimitusjohtaja Juha Mäkinen.

Veneiden ja veneilytarvikkeiden lisäksi Naantalin Venemessuilla panostetaan jälleen runsaaseen oheisohjelmaan. Messujen yhteydessä käydään mm. Miss Model of the World -osakilpailu ja lapsia viihdyttävät Muumimaailman asukit.

Merihenkisen pukeutumisen viimeisimmät trendit esittelee Marjo Sjöroosin Fashion Teamin muotishow. Messupäivien päätteeksi vieraita viihdyttävät messubileissä Kaija Koo ja Apulanta. Perjantaina 25.5. Naantalin rannassa järjestetään myös perinteinen Rysän Päällä 2012 -silakkatapahtuma.

- Olemme jo tässä vaiheessa saaneet varmistuksen useista ensiesittelyssä olevista veneistä ja mukana on todella mielenkiintoisia uutuuksia.

Näytteilleasettajien kiinnostus tapahtumaa kohtaan on runsasta, mukaan on ilmoittautunut jo lähes 100 venettä, hehkuttaa projektijohtaja Tuomas Levanto.

Uusien jälkeen esillä käytetyt veneet

Viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetty Veneet Esillä -käytettyjen veneiden myyntinäyttely saa jatkoa Naantalin Venemessujen jälkeisellä viikolla. Yksityisten henkilöiden myynnissä olevat veneet ovat esillä Naantalin vierasvenesataman laitureissa keskiviikosta sunnuntaihin 30.5. - 3.6.2012.

- Veneet Esillä -myyntinäyttely sai niin hyvän vastaanoton viime syksynä, että lukuisien pyyntöjen jälkeen päätimme järjestää sen nyt heti Venemessujen jälkeisellä viikolla. Käytettyjen veneiden myyntinäyttely tulee olemaan jälleen pääsymaksuton tapahtuma vieraille ja laituripaikkojen hinnat pidetään edullisina, jotta saamme Naantaliin jälleen runsaan valikoiman yksityisten ihmisten veneitä.

Ilmoittautuminen Veneet Esillä -myyntinäyttelyyn on jo käynnissä nettisivuilla www.veneetesilla.fi, kertoo toimitusjohtaja Juha Mäkinen.

Naantalin Venemessut 25. - 27.5.2012 Naantalin Vierasvenesatamassa.

Pääyhteistyökumppanit Naantali Spa, Venemestari-lehti, Venepörssi, Naantalin Matkailu Oy ja Naantalin Energia Oy.

Aukioloajat: pe klo 15 - 20, la klo 10 - 18 ja su klo 10 - 17
Sisäänpääsymaksu: Aikuiset 10 euroa, lapset alle 15 v. ilmaiseksi vanhempien seurassa.

www.naantalinvenemessut.fi
www.veneetesilla.fi


24.1.2012

STX Finlandin Rauman telakalta luovutettiin automatkustajalautta

Tiistaina 24.1.2012 STX Finlandin Rauman telakalta luovutettiin P&O Ferries -varustamolle automatkustajalautta NB 1368, Spirit of France. Laivan sisaralus Spirit of Britain luovutettiin Rauman telakalta vuosi sitten.

Spirit of France on 213 metriä pitkä ja 31,5 metriä leveä alus, jossa on ajoneuvoille tilaa 3746 kaistametriä. Lauttaan mahtuu 180 rekan lisäksi 195 henkilöautoa, ja sen matkustajakapasiteetti on 2000. 47 600 bruttotonnin aluksen turvallisuusnäkökohtiin, ympäristöystävällisyyteen ja energiatehokkuuteen on kiinnitetty erityistä huomioita.

"Spirit of France ja Spirit of Britain ovat Dover-Calais reitillä liikennöivistä aluksista suurimmat, tehokkaimmat ja moderneimmat. Uskomme aluksien miellyttävän matkustajia ja palvelevan menestyksellisesti P&O Ferries varustamoa pitkän aikaa. Haluan kiittää tilaajaa sekä kaikkia projektiin osallistuneita henkilöitä erittäin hyvästä yhteistyöstä", sanoo Rauman telakanjohtaja Timo Suistio.

Meriteollisuus, STX Finland


10.1.2012

Uudistuva Vene Båt -tapahtuma lupaa kävijälle uusia elämyksiä

Vene 12 Båt on kasvanut Pohjois-Euroopan suurimmaksi alan tapahtumaksi

Helsingin Messukeskuksessa järjestetään Pohjois-Euroopan suurin venealan tapahtuma 10.-19.2.2012. Vene 12 Båt -tapahtuma uudistuu voimakkaasti ja esittäytyy monipuolisempana kuin koskaan aiemmin. Tapahtuma esittelee veneilyn ja vesillä olon uutuudet, tuotteet ja palvelut sekä tarjoaa laajan skaalan erilaista vesielämään liittyvää ohjelmaa.

Kaikki merkittävät alan toimijat ovat ilmoittautuneet mukaan. Yhteensä näytteilleasettajia on jo reilusti yli kolmesataa.

Vene Båt -tapahtuma täyttää Messukeskuksen kaikki seitsemän hallia. Uusi halli 7 tuo 15 000 m² lisää tilaa ja näyttelytilaa on nyt yhteensä 58 000 m² . Uuden tilavan monitoimihallin ansiosta erityisesti purjeveneet ja suuret moottoriveneet pääsevät hyvin oikeuksiinsa.

Suomalaiset viettävät aikaa vesillä

Suomalaiset ovat veneilykansaa. Arvion mukaan maassamme on lähes 800 000 erilaista vesikulkuneuvoa ja noin puolet väestöstämme liikkuu vuosittain tavalla tai toisella veneillä - kertoo Finnboatin toimitusjohtaja Jouko Huju. Suomessa myytiin viime vuonna noin viisitoistatuhatta venettä. Vene Båt -tapahtuma korostaa asemaansa tärkeänä kauppapaikkana. Tuleva tapahtuma on sisällöltään monipuolinen ja tarjoaa ainutlaatuisia kokemuksia niin ensikertalaisille kuin vakituisillekin messuvieraille.

Helmikuiset Venemessut kerää veneilykansan saman katon alle kymmenen päivän ajaksi. Tapahtumassa vierailee vuosittain n. 80 000 vesielämän ystävää.

Vene 12 Båt Helsingin Messukeskuksessa 10 - 19.2.2012.

www.finnexpo.fi

Suomen Messut järjestää Vene 12 Båt -näyttelyn Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n toimeksiannosta. Tapahtuma järjestetään nyt 43. kerran. Pääyhteistyökumppani on Volvo Auto Oy Ab.


15-12-2011

Virossa avataan ainutlaatuinen merimuseo

Lentosatamasta tulee Tallinnan uusi huippunähtävyys, joka kertoo vanhan merenkulkumaan Viron tarinaa modernilla visuaalisella kielellä tarjoten meren täydeltä jännitystä koko perheelle. Museossa voi lentää lentosimulaattorilla kaupungin yläpuolella, laskeutua sukellusvenesimulaattorilla meren syvyyksiin, uittaa altaassa laivojen pienoismalleja ja katsella erilaisia mereneläviä. Ainutlaatuiset museolaivat ja muut näyttelyesineet sijaitsevat kolmessa tasossa: meren pohjassa, meren pinnalla ja ilmassa.

Yksi Lentosataman vetonauloista on legendaarinen sukellusvene Lembit, joka oli maailman vanhin vesillä oleva sukellusvene vielä keväällä 2011. Se on ainoa ennallaan säilynyt sota-alus toista maailmansotaa edeltäneen ajan Viron laivastosta. Sukellusveneen sisätilojen kunnostuksen jälkeen vierailijoille tarjoutuu harvinainen mahdollisuus tutustua miehistön jäsenten elämään noin kahdeksankymmentä vuotta sitten - ympäristössä, joka on säilynyt lähes alkuperäisenä.

Lentosataman keskeinen museolaiva on myös kuuluisa historiallinen jäänmurtaja Suur Tõll, joka purjehti aikoinaan Suomen lipun alla nimellä Wäinämöinen. Laiva kaapattiin venäläisiltä Helsingin lähellä vuonna 1918 ja luovutettiin Suomesta Tarton rauhan ehtojen mukaisesti Viroon neljä vuotta myöhemmin.

Ainutlaatuinen on myös vesilentokoneen Short Type 184 täysimittainen kopio. Short Type 184 oli ensimmäisen maailmasodan aikana laajalti käytetty vesitaso, jolla tehtiin maailman ensimmäinen torpedohyökkäys ilmasta. Yhtään alkuperäistä Short 184 -vesitasoa ei ole säilynyt, ja Lentosatama on ainoa paikka, jossa lentokoneen voi nähdä täysimittaisena.

Lentosataman museo sijaitsee maailmassa ainutlaatuisissa vesilentokonehalleissa, jotka rakennettiin Pietari Suuren merilinnoitusvyöhykkeen osaksi vuosina 1916-1917.

Yhteispinta-alaltaan lähes 8000 neliön kokoiset hallit poistettiin neuvostoaikana käytöstä, ja ne pääsivät vuosien saatossa rapistumaan pahoin. Restaurointitöiden aikana hallien teräsbetonisista kattokupoleista ja rakenteista löytyi korjaamista vaativia halkeamia ja muita vaurioita lähes kaksinkertainen määrä ensiarvioihin verrattuna.

Uusi museo avataan 11. toukokuuta 2012. Katso lisää


14.11.2011

Kojalle kymmenien miljoonien laivailmastointitilaus

Kojan historian suurin kauppa!

Jättikauppa työllistää Tampereella ja Jalasjärvellä:

Saksalainen Meyer Werft GmbH -laivatelakka on valinnut Koja Oy:n kahden jättiristeilijänsä ilmastointijärjestelmien toimittajaksi. Tilaus sisältää myös option kahden muun suuraluksen ilmastoinneista. Alukset rakennetaan Royal Caribbean Cruise Linelle. Kauppa on Kojan historian suurin.

Yhden jättiristeilijän pituus on 350 metriä ja siihen mahtuu 4 200 matkustajaa. Alukset kootaan Meyer Werftin laivatelakalla Saksan Papenburgissa. Kojan toimitus sisältää alusten ilmastointijärjestelmien perus- ja 3D suunnittelun, kaikki ilmastointilaitteet sekä sähkö- ja automaatiosuunnittelun.

Energiatehokkuus ratkaisi kaupan

Koja on strategiansa mukaisesti panostanut vahvasti energiatehokkuuteen, joka oli saksalaisille sekä varustamolle ratkaiseva tekijä ilmastointitoimittajan valinnassa. Kojan valintaa puolsivat myös merkittävät referenssit suurten risteilyalusten ilmastointitekniikan toimittajana.

- Tavoitteenamme on olla maailman johtava energiatehokkaiden ilmastointijärjestelmien toimittaja, toteaa Koja Oy:n toimitusjohtaja Matti Sippola.

Tilauksen merkittävät komponentit valmistetaan Kojan Jalasjärven tehtaalla. Suunnittelutyö tehdään valtaosin 3D:nä Tampereella. Työllistävä vaikutus jatkuu vuoteen 2015 ja optioiden osalta aina vuoteen 2017 asti.

Jalansija Saksan markkinoille

Meyer Werft on yksi maailman suurimmista ja moderneimmista telakoista. Kaupalla on Kojalle suuri merkitys päänavauksena Saksan markkinoille.

- Tilaus on osoitus siitä, että ilmastointijärjestelmiemme energiatehokkuus ja tilankäyttö on maailman huippuluokkaa, toteaa Koja Marinen johtaja Esko Nousiainen.


Arctech Helsinki Shipyard aloitti toisen jäätämurtavan huoltoaluksen tuotannon

Arctech Helsinki Shipyard Oy aloitti venäläisen varustamoyritys Sovcomflotin tilaaman toisen jäätämurtavan huoltoaluksen tuotannon Helsingin Hietalahden telakalla 2.11.2011. Alukset toimitetaan tilaajalle huhtikuussa 2013.

Jäätämurtavat huoltoalukset tulevat palvelemaan Exxon Neftegas Limitedin tuotantolauttaa Arkutun-Dagin öljy- ja kaasukentällä Venäjän Kaukoidässä Sahalinin alueella. Sarjan ensimmäisen aluksen tuotanto käynnistettiin Viipurin telakalla heinäkuussa, ja nyt aloitettiin sisarlaivan tuotanto suurlohkon koonnilla. Alusten lohkoista 37 kootaan Viipurin telakalla ja viisi Helsingissä. Suurin osa lohkotuotannosta tehdään alihankintana Viipurin telakalla, koska Helsingin telakan oma terästuotanto lakkautettiin vuonna 2003.

"Arctechin oma työ keskittyy vahvasti projektinjohtoon, suunnitteluun, rungonkoontiin sekä aluksen loppuvarusteluun ja käyttöönottoon", kertoo Arctech Helsinki Shipyardin toimitusjohtaja Esko Mustamäki.

Tuotannon alettua Arctech Helsinki Shipyard työllistää miltei 300 henkeä. Koko henkilöstö, noin 400 henkeä, työllistyy helmikuuhun 2012 mennessä. Arctech on rekrytoinut kuluvan vuoden aikana noin 40 uutta toimihenkilöä panostaen erityisesti oman suunnittelun vahvistamiseen.

"Seuraavat rekrytoinnit tulevat painottumaan tuotannon toimihenkilöihin ja työntekijöihin, joita tulemme tarvitsemaan ensi talven ja kevään aikana", kommentoi Arctech Helsinki Shipyardin telakanjohtaja Juha Sinkkonen.

Arctech Helsinki Shipyardin yhteistyö venäläisen omistajan United Shipbuilding Corporationin kanssa on myös vahvistumassa. Helmikuussa 2012 aloitetaan Helsingissä United Shipbuilding Corporationin työntekijöiden On-Site Training -ohjelma.

"Tavoitteena on järjestää ensivaiheessa noin 100 työntekijälle työssäoppimisjakso, jonka aikana heidät tutustutetaan suomalaiseen laivanrakennustapaan sekä työturvallisuuden ja työtapojemme perusasioihin", Sinkkonen kertoo.

"Työssäoppimisjakso parantaa yhteistyötämme venäläisten telakoiden kanssa, kun toimintatapamme tulevat heille tutuksi. Tulemme myös jatkossa tarvitsemaan hyviä yhteistyökumppaneita muun muassa lohkotuotannon ulkoistamiseen", kommentoi Esko Mustamäki.

Arctech Helsinki Shipyard Oy on arktiseen meriteknologiaan ja laivanrakennukseen erikoistunut yhtiö. Yrityksen päätuotteita ovat arktiset erikoisalukset, kuten jäänmurtajat ja muut jäätämurtavat alukset. Arctech on STX Finland Oy:n ja venäläisen United Shipbuilding Corporationin, tasaosuuksin omistama yhteisyritys, joka on perustettu joulukuussa 2010. Yhtiö toimii Helsingin Hietalahdessa sijaitsevalla telakalla ja sen palveluksessa on noin 400 työntekijää.


STX Finlandille merkittävä offshore-alihankintatyö

STX Finland Oy on saanut tilauksen kahden suuren offshore-moduulin rakentamisesta. Moduulit valmistuvat Turun telakalta vuoden 2012 lopulla. Projektin työllistävä vaikutus on noin 250 henkilötyövuotta.

Moduulien rakentaminen alkaa STX Turun telakalla keväällä 2012. Moduulit ovat mitoiltaan noin 63 m x 52 m x 47 m ja 40 m x 45 m x 13 m, ja niiden yhteispaino on yli 5000 tonnia. Vaativa projekti sisältää terästöiden lisäksi moduulien pintakäsittelyä sekä kuumavarustelua. Valmistuttuaan moduulit kuljetetaan proomulla Norjaan loppukokoonpanoa, varustelua ja käyttöönottoa varten.

www.stxeurope.com




Näyteikkuna ensi suven veneisiin avautuu Turussa

Turun Venemessut avaa ovensa 21. lokakuuta, ja esittelee ensi kesän unelmia veneilyn ystäville. Kolmipäiväinen messutapahtuma Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa on näyteikkuna tulevaan kauteen. Venemessujen tarjonta on tänä syksynä monipuolinen. Muhkea moottorivenepuoli ja venetarvikkeet moottoreista kuomuihin ovat esillä laajasti. Uudistuksia viime kertaan nähden on tapahtunut:

- Messuilla tullaan näkemään aikaisempaa enemmän purjeveneitä. Mukana on uutuuksia, kuten Jeanneau 379, Bavaria 40 Cruiser, Dufour 335 ja Suomen ensiesittelyssä Hanse 385, luettelee projektipäällikkö Lisa Savola, Turun Messu- ja Kongressikeskuksesta.
Moottoriveneistä messuilla nähdään mm. aito amerikkalainen Bowrider perämoottorilla: Glastron 180 GT, kotimainen Grandezza 27DC, Sealine 42 ja MV-Marin Access 7.

Messut suosivat nopeaa päättäjää

Turun Venemessut Suomen ainoana syksyisenä sisähallinäyttelynä esittelee tulevan kauden uutuudet ja veneet hyvissä ajoin, lokakuussa. Syksyn messuedut kiinnostavat valveutunutta veneostajaa.

Niin näytteilleasettajien kuin kävijöidenkin kannalta syksy on erinomainen aika veneen hankinnalle. Liikkeellä yksinkertaisesti kannattaa olla ajoissa. Keväisin veistämöillä ja varustelupuolella on ruuhkaa ja vesillelasku tapahtuu pääsääntöisesti ostojärjestyksessä. Syksyinen ostoajankohta suosii ostajaa myös usein hinnaltaan. Ajankohta antaa aikaa myös varustelun pohdintaan ja täydennyksiin, ja näin välttyy virheellisiltä ostoksilta.

- Moni näytteilleasettaja tarjoaa messuetuja, joita on ensimmäistä kertaa koottu myös messujen nettisivuilla: www.turunvenemessut.fi , toteaa projektipäällikkö Lisa Savola.
- Turun Venemessujen jälkeen starttaavat Euroopan muut hallinäyttelyt, joten valinnan mahdollisuudet monen venemallin osalta ovat Turussa muita laajemmat.

Venemessujen ohjelmassa voi tutustua tänä vuonna myös ruskapurjehdukseen. Syksyinen saaristo tarjoaa erinomaisia ja kauniita käyntikohteita.

Turvallisuus on yksi messujen keskeisistä teemoista. Millainen on turvallinen vene, ja miten oppii itse huomioimaan turvallisuusseikat? Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on mukana syksyn messuilla kertomassa näistä.

Fregatti päätyi puukkoon

Joku saattaa lähteä venemessuilta harvinainen keräilypuukko tupessaan kotimatkalle. Pohjoismaiden puukkomestari 2011 Antti Jaakkola tulee messuille. Hänellä on mukana mm. harvinaisuus fregatti St Nikolain hyttipuusta tehty puukko. Puukko myydään Turun Venemessuilla eniten tarjoavalle messujen aikana. Puukkomestari Antti Jaakkola on saanut myös Maakuntien Parhaat -tittelin.

Turun Venemessut on järjestetty jo vuodesta 2004. Tapahtumapaikkana on Turun Messu- ja Kongressikeskus.

Aukioloajat:
Perjantaina 21.10. klo 12 - 19
Lauantaina 22.10. klo 10 - 18
Sunnuntaina 23.10. klo 10 - 17

Pääsyliput:
Aikuiset 12 EUR
Lapset (7-15 v) 7 EUR
Perhelippu (2 aikuista, lapset 7-15 -vuotiaat) 25 EUR
Opiskelijat 9 EUR
Eläkeläiset 9 EUR
Ryhmälippu minimi 10 henkilöä/ryhmä 9 EUR. Ryhmänvetäjä maksuttomasti.
Paikoitus 5 EUR

www.turunvenemessut.fi


17 syys, 2011 10:16 CET

Mökki kannattaa valmistella talven varalle

Kesämökki kannattaa lomakauden päätteeksi valmistella huolellisesti talviteloille. Asukkaiden poissa ollessa murto-, varkaus- ja monet muut vahinkoriskit lisääntyvät. Samalla on hyvä selvittää omaisuuden vakuutusturva.

Palo-, sähkö-, kaasulaite- ja erilaiset vuotoriskit uhkaavat kodin tapaan myös kesämökkiä.

Syysmyrskyihin ja lumentuloon kannattaa varautua: tarkista kevyiden huvirakennelmien, ikkunaluukkujen ja piipun suojaus. Myös pihan puuston kuntoa kannattaa tarkkailla.

Syysmyrskyn sattuessa käy tarkistamassa tai pyydä lähiasukasta tarkistamaan mökin tilanne.

Aloita lämmitys varoen

Kun kesämökin tulisija on ollut pitkään kylmillään, puulämmitteisessä rakennuksessa lämmitys on aloitettava maltillisesti. Kesän jälkeen mökki viilenee jo muutamassa päivässä.

-Kylmien hormien takia pesä kannattaa sytyttää pienellä tulella tai hormia voi yrittää esilämmittää varovaisesti. Heti täysillä pesällisillä poltettaessa lämpötilaero puskee sisätiloihin runsaasti savua ja nokea. Myös tulisija ja hormit voivat vaurioitua liian äkillisestä lämpötilanmuutoksesta, vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitosta kertoo.

-Tulisijat ja hormit, joita käytetään säännöllisesti, pitää myös nuohota määrävälein. Lähes joka kymmenes vapaa-ajan asunnon tulipalo aiheutuu tulisijoista tai savuhormeista, muistuttaa Pekurinen.

Rakennuksen omistaja tai haltija vastaa siitä, että nuohous hoidetaan määräysten mukaisesti. Yksityiseen käyttöön tarkoitetun vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava kolmen vuoden välein.

Palovaroitin on pakollinen turvalaite kaikissa rakennuksissa, joissa yövytään.

Palovaroittimen kunto tarkistetaan käyttöohjeen mukaisesti, yleensä kerran kuussa testinappia painamalla. Häkä- ja kaasuvaroitin sekä alkusammutusvälineet tuovat lisäturvallisuutta, etenkin jos mökillä käynnit ovat harvassa.

Arvoesineet pois mökiltä

Älä jätä mitään arvokasta mökille talven ajaksi. Vie varkaita kiinnostava omaisuus talveksi pois. Kylmä ilma ja kosteus vaurioittavat esimerkiksi televisiota ja muita herkkiä sähkölaitteita. Jääkaappia ja pakastinta ei kannata jättää päälle talven ajaksi, koska ne eivät päällä ollessaan kestä mahdollisesti pakkaslukemiin laskevaa mökin sisälämpötilaa.

-Valokuvaa kaiken varalta mökkisi esineistöä. Murron sattuessa kuvat auttavat poliisia, ja niiden avulla saa myös helpommin korvauksia vakuutusyhtiöiltä. Kannattaa ottaa myös paljon yleiskuvia, joissa näkyy sisustukseen kuuluvia esineitä, vinkkaa turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen Finanssialan Keskusliitosta.

Perusohjeita noudattamalla voit vähentää varkauksia huomattavasti, sillä suuri osa mökkimurroista on ilkivaltaa. Lukitse ovet ja ikkunat, äläkä unohda kellarin ja varaston ovia. Lisäturvaa tuovat lukittavat ikkunaluukut.

-Mökki on hyvä jättää tilaan, joka kiinnostaa varkaita mahdollisimman vähän. Ammattirikolliset tarkkailevat suunniteltua kohdetta usein etukäteen, joten kaikki vähänkin arvokas omaisuus on syytä siirtää lukkojen taakse. Yksi varas tai -liiga saattaa tehdä lyhyessä ajassa jopa kymmeniä murtoja pienellä alueella, sanoo Aku Pänkäläinen.

Viime vuonna koti- ja maatilavakuutuksista korvattiin noin 1 500 vapaa-ajan asuntoihin tehtyä murtoa ja varkautta yhteensä noin kahdella miljoonalla eurolla.

Vene ja perämoottori suojattava myös

Lukitse talviteloille jätetty vene huolellisesti tukevaan puuhun tai kiinteään tankoon ja siirrä perämoottori talveksi pois. Vene on peitettävä huolellisesti, mutta välttääksesi homeen ja ummehtumisen, jätä peitteisiin riittävä tuuletus. Nosta vene riittävän tukeville pukeille, sillä pelkästään maaperän varassa sitä ei tule säilyttää.

Ota sekä veneen että moottorin tunnistetiedot talteen. Tiedoista on hyötyä mahdollista varkaustapausta selvitettäessä.

Jos vene on vesillä myöhäiseen syksyyn, huolehdi kiinnityksestä tarkoin. Turvallisuusmääräykset venevakuutuksessa edellyttävät tarpeellista valvontaa, huolellista talvisäilytystä sekä oikeaa kiinnitystä. Syysmyrskyt kolhivat huolimattomasti sidottuja veneitä. Myrskyvahinkoja korvataan venevakuutuksista muutamia satoja tapauksia vuosittain.

www.vahingontorjunta.fi


2011-09-15 21:50 (VN)

Veneilyn turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä parannetaan

Euroopan unioni aikoo parantaa huviveneiden turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Tähän pyritään esim. huviveneiden päästömääräyksiä kiristämällä.

Valtioneuvosto lähetti 15. syyskuuta eduskunnalle kirjelmän komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi huviveneistä ja vesiskoottereista.

Ehdotuksessa esitetään tarkistettavaksi veneiden suunnittelun ja valmistuksen turvallisuus- ja päästövaatimuksia. Uutena vaatimuksena esitettäisiin pakollista jätetankkijärjestelmää huviveneiden käymälöihin, jotta veneiden jätevesiä ei päästettäisi meriin ja näin suojeltaisiin meriympäristöä.

Veneiden moottoreiden hiukkaspäästöjä leikattaisiin 34 prosenttia ja typenoksidi- ja hiilivetypäästöjä 20 prosenttia. Huviveneiden ja niiden moottorien maksimiäänitehotaso olisi ehdotuksen mukaan 67 desibeliä. Ehdotus asettaisi huviveneille ja vesiskoottereille myös vaatimuksenmukaisuusvaatimukset niiden markkinoille saattamista varten (CE-merkintä).

Lainsäädäntömuutos tukisi omalta osaltaan Euroopan unionin ilmanlaatu - ja ympäristötavoitteiden toteuttamista.


06.09.2011 10:20 (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos)

Jo alle asteen lämpötilanmuutos voi näkyä kuhasaaliissa

Lämpimät kesät ovat tuottaneet runsaimmat kuhan vuosiluokat rannikkovesissämme. Kalastuskoon saavutettuaan ne ovat muodostaneet huomattavan osan ammattikalastuksen saaliista useiden vuosien ajan. Parhaat vuosiluokat syntyivät vuosina 1988 ja 1997. Molempina vuosina kesä oli poikkeuksellisen lämmin.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa tutkittiin vuosien 1980-2008 kuhasaaliiden ja lisääntymisolosuhteiden välistä yhteyttä. Matalat rannikon vesialueet ovat kalojen tärkeitä lisääntymis- ja syönnösalueita. Tämän vuoksi ne ovat herkkiä melko pienillekin lämpötilan muutoksille, jotka näkyvät muutamien vuosien kuluttua kalansaaliissa. Tutkimusjakson aikana lämpötilan havaittiin Itämeressä nousseen 0,8-0,9 astetta.

Ilmastonmuutoksen myötä lämpenemisen ennustetaan jatkuvan, jolloin myös mahdollisuudet hyviin kuhasaaliisiin yhä paranevat. Lämpeneminen lisäisi runsaiden kuhavuosiluokkien todennäköisyyttä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, ja kuhan kalastusalue laajenisi vielä nykyistä pohjoisemmille alueille. Kuha runsastuisi, mutta samalla kuhan oleskelualueet saattaisivat muuttua, mikä vaikuttaisi myös kalastukseen.

Linkki julkaisuun

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on 300 hengen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa luotettavaa ja korkealaatuista tietoa luonnonvaroista päättäjille, elinkeinoille, alan ammattilaisille sekä kansalaisille. Lisätietoa: www.rktl.fi.


30.08.2011 10:21(Suomen ympäristökeskus)

Suomalais-venäläinen tutkimusmatka: Itäisen Suomenlahden radioaktiivisuus entisellä tasollaan

Itäisellä Suomenlahdella pehmeiden pohjien radioaktiivisuus on yhä tasolla, jolle se nousi pian Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen noin 25 vuotta sitten. Tämän totesivat suomalaiset ja venäläiset merentukijat yhteisellä tutkimusmatkallaan itäisellä Suomenlahdella elokuun alussa.

"Vaikka radioaktiivinen cesium puoliintuu, tulee valuma-alueelta ja ympäröiviltä pohjilta ilmeisesti edelleen cesiumia pehmeille pohjille. Niinpä pitoisuus ei ole laskenut", toteaa SYKEn merentutkimusalus Arandalla tehtyä tutkimusmatkaa johtanut erikoistutkija Harri Kankaanpää SYKEstä. Radioaktiivisuusmittaukset tehtiin yhteistyössä säteilyturvakeskuksen kanssa.

Itämeri on Irlanninmeren ohella edelleen maailman radioaktiivisin meri. Pääosa radioaktiivisesta cesiumista on merenpohjan syvemmissä sedimenttikerroksissa, josta se ei aiheuta terveysvaaraa ihmisille. Pohjaympäristössä cesium on kuitenkin yksi haittatekijä muiden joukossa.

Viipurilahden historia
5,2 metrin kairausnäytteessä

Suomenlahden merenpohjamaisemia Aranda tallensi satojen kilometrien matkalta. Merenpohjasta saatiin runsaasti näytteitä, joista yksi on 5,2 metriä pitkä kairaus Viipurinlahdelta. Näytteestä selvitetään alueen historiaa.

Suomen kaakkoisten merenpohjien kyky ylläpitää elämää on yhä heikko huonon happitilanteen vuoksi. Näillä alueilla happitilanne oli kuitenkin hieman parantunut. Sen sijaan Venäjän puolella Lavansaaren lähivesillä pohjan happitilanne oli odotettua heikompi. Pohjien fosfaattitilanne oli ajankohdalle tavanomaisella, melko korkealla tasolla etenkin Suomen merialueilla.

Kahta täysin hapetonta aluetta lukuun ottamatta pohjaeläimiä esiintyi varsin runsaasti, Suursaaren pohjoispuolella jopa hyvin paljon.  Monilla alueilla lajisto on kuitenkin erittäin suppea. Vieraslaji amerikanmonisukasmato Marenzelleria on vallannut alueen pohjilta elintilaa ja sitä tavattiin useilla paikoilla lähes ainoana eliönä. Itämerensimpukkaa ja kilkkejä esiintyi jonkin verran. Jo aiemmin vähentynyttä valkokatkaa Monoporeiaa tavattiin muutamalla alueella.

20 tutkijaa yhdeksältä laitokselta

Harri Kankaanpään johtamalle suomalais-venäläiselle tutkimusmatkalle Arandalla osallistui yhteensä 20 merentutkijaa yhdeksältä laitokselta Suomesta ja Venäjältä. Osallistuneet laitokset olivat geologian tutkimuskeskus, Venäjän geologinen tutkimusinstituutti, säteilyturvakeskus, Venäjän tiedeakatemian eläintieteellinen instituutti, Venäjän hydrometeorologinen yliopisto, Helsingin yliopiston biotekniikan instituutti, Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos, Ilmatieteen laitos sekä SYKEn merikeskus.

Matkan aikana suomalaisten Aranda ja venäläisten Centaurus II –katamaraani tekivät ensimmäistä kertaa yhtäaikaisesti vertailumittauksia Lavansaaren tutkimuspisteellä ja Arandaa esiteltiin Pietarissa.

18.08.2011 12:42 (Suomen ympäristökeskus)

Suomen ympäristökeskus - Valtakunnallinen leväkatsaus: Sinilevät vähentyneet edelleen merialueilla ja sisävesillä

Sinilevätilanne on keskimääräistä parempi ajankohtaan nähden sekä järvillä että merialueilla. Levähavainnot ovat vähentyneet epävakaisen sään johdosta.

Merialueilla sinilevätilanne keskimääräistä parempi

Sinilevää on merialueilla esiintynyt tällä viikolla huomattavasti vähemmän kuin keskimäärin vastaavana ajankohtana. Ainoastaan Haminassa ja Virolahdella on asiantuntijahavaintojen mukaan vähäisiä määriä sinilevää. Myöskään partiolennoilla ei ole havaittu sinileväesiintymiä Suomenlahdella, Saaristomerellä eikä pohjoisella Itämerellä. Valtalajina on edelleen Aphanizomenon flos-aquae, mutta myös myrkyllistä Nodularia spumigena -lajia esiintyy.

Säätilan ennustetaan jatkuvan epävakaisena, joten sinileväesiintymien todennäköisyys pysyy vähäisenä. Meriveden pintalämpötila on Suomenlahdella ja Saaristomerellä noin 18 astetta, mikä osaltaan hillitsee sinilevien kasvua.

Sinileväkukintoja vähän järvillä

Sinileväkukintojen määrän väheneminen on jatkanut järvillä epävakaisen sään seurauksena. Leväkukintoja on havaittu seurantajärvillä selvästi vähemmän kuin ajankohdalle on tyypillistä. Tyypillisesti kesän sinileväkukinnat ovat järvillä runsaimmillaan elokuun loppupuolella. Sinileväesiintymien runsautta on seurattu tällä viikolla n. 250 järvihavaintopaikalla. Seurantajärvistä 42 havaintopaikalla havaittiin sinilevää. Leväkukinta oli runsas kuudella seurantajärvellä. Havaintopaikoista vain Tuusulanjärvellä sinileväkukinta oli erittäin runsas. Lisäksi kansalaisilta on tullut muutama havainto erittäin runsaasta sinileväkukinnasta Etelä-Suomen järviltä.

Viimeisen 12 päivän aikana järvien pintavedet ovat jäähtyneet yleisesti 1–4 asteella. Elokuun puolivälissä mitattu pintaveden lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa 18–20 astetta, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla astetta 14–17 astetta sekä Lapissa 12–16 astetta. Lukemat ovat ajankohtaan nähden tyypillisiä. Lähiaikoina veden lämpötiloissa ei ole odotettavissa suuria muutoksia.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=386525&lan=fi



17.08.2011 13:48 (Helsingfors Segelsällskap)


Junioripurjehtijat valtaavat Töölönlahden sunnuntaina

Purjeet paukkuvat Töölönlahdella sunnuntaina 21.8., kun alle 12-vuotiaat aloittelevat kilpapurjehtijat kokoontuvat Linnanmäki Regattaan mittelemään purjehdustaidoistaan. Kilpailuun on ilmoittautunut noin 100 optimistijollapurjehtijaa yli kymmenestä seurasta eri puolilta Suomea.

Hyvän Tuulen Linnanmäki Regatan perusajatus on tarjota hauska kisakokemus ja innostaa lapsia purjehtimaan. Pelkästä hauskanpidosta ei kuitenkaan ole kysymys, vaan monelle myös ensimmäisestä oikeasta kilpailusta. Regattaa innolla odottava HSS:n Anna Partti, 8, kuvaa monen purjehtijan tuntoja: ”Välillä kun menee kisoihin, niin vähän jännittää. Ainakin kun menee ensimmäistä kertaa.” Ramppikuumeeseen on kuitenkin varauduttu. Jos lähtölinjan ylittäminen sadan optimistijollan fleetissä alkaa viime hetkellä hirvittää, on kilpailussa mukana Helsingfors Segelsällskapin (HSS) junioripurjehtijoita, jotka voivat tulla mukaan jollaan kannustamaan pikkukipparinsa radalle.

Lähtöjä on päivän aikana kaksi, ja ensimmäinen varoitusviesti annetaan kello 10.55. Toinen lähtö on heti ensimmäisen jälkeen, kun kaikki purjehtijat ovat ehtineet palata lähtölinjan tuntumaan. Kisayleisöä varten on rannalla selostaja kertomassa kisan etenemisestä, jotta kilpapurjehdukseen vihkiytymättömätkin saisivat kaiken irti regattahumusta. Rannalla on myös mahdollisuus kokeilla purjehdusta HSS:n huippujuniorien kipparoimilla Terhi 300 -kevytveneillä.

Kisatoimisto ja lehdistöpalvelu sijaitsevat Finlandia-talon parkkipaikalla. Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan ja kuvaamaan purjehdusta järjestäjien huoltoveneissä. Toivomme, että veneessä olemisesta sovittaisiin etukäteen käytännön järjestelyjen helpottamiseksi.

Helsingfors Segelsällskap (HSS) järjestää Linnanmäki Regatan tänä vuonna kolmatta kertaa ja jatkaa näin vuosikymmenten takaista Töölönlahden kisaperinnettä. HSS panostaa laadukkaaseen junioritoimintaan, ja se valittiin äskettäin vuoden 2011 optimistijollaseuraksi. Liuskasaaressa kotisatamaansa pitävä HSS järjestää vuosittain purjehduskilpailuja, joista merkittävimmät ovat kansainvälinen Down Town Race kesäkuussa, aloittelijoiden Linnanmäki Regatta elokuussa, sekä pohjoismainen HSS Youth Match Championship marraskuussa. Lisätietoja seurasta: www.hss-segel.fi .
http://www.taskut.fi/linnanmaki-regatta/



30 heinä, 2011 16:15 CET (MOREnews24)

Huikea mitalisaalis Suomen jollapurjehtijoille PM-kisoissa

Nuoret suomalaiset jollapurjehtijat onnistuivat erinomaisesti tämänvuotisissa Pohjoismaisissa mestaruuskisoissa Sönderborgissa Tanskassa. Saaliina viikon kestäneistä kisoista oli neljä henkilökohtaisia mitalia, kaksi kultaista, hopeinen ja pronssinen, sekä neljä joukkuepurjehdusmitalia.

Henkilökohtaisen kultamitalin saavuttivat Monika Mikkola (ESF) Laser 4.7- ja Miikka Nikkilä (TPS) Europe Class -veneluokissa, joista jälkimmäisen veneluokan mitalisaalista lisäsi vielä Julia Toroi (EPS) toisella sijallaan. Lisäksi Zoom8-luokassa Victor Silen (NJK) taisteli itselleen kolmannen sijan. Optimistijollissa poikien sarjassa paras oli Martin Mikkola (EPS), joka kovatasoisessa kisassa nousi kahdella lähtövoitollaan vielä viimeisenä päivänä neljänneksi.

Joukkuepurjehduksessa Suomi sai pronssia optimistijollien ja Zoom8-veneluokan tyttöjen ja poikien sarjoissa, kasvattaen kokonaismitalimäärän kahdeksaan.

Sönderborgissa viikon verran kestäneiden kisojen päätöspäivä toi suuren muutoksen siihen asti kevyissä keleissä käytyihin lähtöihin. Navakka tuuli ja aallokko toivat monelle purjehtijalle haasteita, ja pientä dramatiikkaakin nähtiin jollien kaatumisten ja yllättävien sijoitusten muodossa.

- Nuorten purjehtijoidemme PM-kisojen saavutukset osoittavat, että junioritoimintaan tehty pitkäjänteinen panostus alkaa tuottaa tulosta, toteaa Suomen Purjehdus ja Veneilyliiton hallituksen jäsen Sampo Valjus tyytyväisenä kisojen saavutuksiin.

Kisojen tulokset kokonaisuudessaan osoitteessa: www.syckapsejlads.dk/JNoM%202011/Results


22 heinä, 2011 10:22 CET (Suomen Asuntomessut)

Keskipohjalainen veneilykulttuuri esittäytyy Asuntomessuilla

Veneilyharrastus kukoistaa Pohjanmaan rannikkokaupungeissa. Aivan meren rantaan noussut asuntomessualue Kokkolassa on hyvä esimerkki pienveneilijän paratiisista.

Veneily nousee esille Asuntomessuilla erityisesti heinäkuun viimeisellä viikolla 25.–31.7.2011, jolloin messuilla vietetään veneteemaviikkoa. Viikon avajaisia vietetään asuntomessualueen pienvenesatamassa maanantaina 25.7. kello 12.00.

Teemaviikon aikana asuntomessualueen pienvenesatamassa ja sen lähiympäristössä esittäytyy 11 Kokkolan seudun vene- ja venetarvikevalmistajaa. Veneiden ja alan tarvikkeiden lisäksi veneviikon aikana messuvierailla on mahdollisuus osallistua esimerkiksi melontaretkelle tai tutustua meripelastustoimintaan.

– Teema on Kokkolalle luonteva, sillä Kokkolan seutu on suomalaisen veneenrakennusalan ydinaluetta ja asuntomessualueen oma pienvenesatama on kuin luotu venealan esittelyyn, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen sanoo.

Vahva veneilykulttuuri

Kokkolan seudun kehitysyhtiö Kosek järjestää veneteemaviikon.

– Venemessut järjestetään yleensä etelässä, missä on enemmän ostovoimaa. Veneteemaviikon tarkoitus on esitellä messuvieraille paikallista veneilykulttuuria, joka on vahva osa kokkolalaista ranta-asumista, Kosekin yritysasiamies Stefan Jungell kertoo.

Messualueella on esillä veneitä jokaiseen tarpeeseen ja makuun. Parhaiten edustettuina ovat silti alumiiniveneet, joista Kokkola on erityisen tunnettu.

Monella veneilyä harrastavalla messuvieraalla on varmasti jo entuudestaan omassa laiturissaan Kokkolasta kotoisin oleva vene. Nyt asuntomessumatkalla voi samalla tutustua myös oman veneensä kotikontuihin ja -vesiin.

Helmiä maailman merille

Veneenrakennuksella on Kokkolan seudulla vuosisataiset perinteet, ja tänä päivänä veneala on yksi kansainvälisimmistä toimialoista alueella. Kokkolan seudulla tehdään monenkokoisia ja -näköisiä aluksia soutuveneistä ja kanooteista huippuluokan huvi- ja työveneisiin sekä miljardööriluokan purjelaivoihin. Valtaosa alueella rakennetuista veneistä menee vientiin – helmiksi maailman merille.

Veneala on myös merkittävä työllistäjä.  Kokkolan seudulla toimii parikymmentä venevalmistajaa ja viitisenkymmentä venealan alihankkijaa. Työntekijöitä on kaikkiaan noin 1200, joiden lisäksi ala työllistää epäsuorasti noin 500 henkilöä.

Naantalin Matkailu Oy 20.07.2011 kello 09.41

Käytettyjen veneiden myyntinäyttely Naantalissa: Veneet Esillä 2011


Naantalissa järjestetään ensimmäistä kertaa käytetyille veneille suunnattu myyntinäyttely. Elokuun lopussa järjestettävän näyttelyn tavoitteena on koota yksityisten ihmisten käytettyjen veneiden lisäksi myös yritysten käytetyt ja esittelyveneet samaan paikkaan. Ostajilla on näin hyvä mahdollisuus vertailla eri vaihtoehtoja ja koeajaa mielenkiintoisimmat veneet. Veneet Esillä 2011 -myyntinäyttely kestää viikon maanantaista 22. sunnuntaihin 28. elokuuta saakka. Myynnissä olevan veneen voi tuoda paikalle koko ajaksi tai vain yhdeksi päiväksi. Veneet Esillä 2011 -myyntinäyttelyn järjestää Naantalin Venemessujen organisaatio.

- Venemessujen järjestelyiden yhteydessä olemme törmänneet usein siihen, että yksityisillä ja yrityksillä olisi halu tuoda esille myös käytettyjä veneitä. Kevään Naantalin Venemessuille emme voi kuitenkaan ottaa mukaan käytettyjä paatteja. Niinpä lähdimme ideoimaan puhtaasti uutta näyttelyä kesän loppupuolelle, kertoo Juha Mäkinen, Naantalin Venemessujen toimitusjohtaja.

Veneet Esillä 2011 -myyntinäyttely järjestetään Naantalin vierasvenesatamassa ja mukaan mahtuu noin 50 venettä. Veneen hinnalla, koolla tai iällä ei ole merkitystä vaan Veneet Esillä 2011 -myyntinäyttelyyn voi tuoda minkälaisen käytetyn veneen vain.

Yksityisten lisäksi myös yritysten käytetyt ja esittelyveneet ovat tervetulleita näyttelyyn.

-Toivomme Veneet Esillä 2011 -myyntinäyttelyn pidentävän omalta osaltaan myös Naantalin kesäkautta. Turussa järjestetään viikonloppuna 26.-28.8. suurten purjelaivojen The Culture 2011 Tall Ships Regatta.

Käytettyjen veneiden myyntinäyttely täydentää siis hyvin muutenkin merihenkistä viikonloppua, Juha Mäkinen jatkaa.

Oman veneen voi ilmoittaa tapahtumaan osoitteessa www.veneetesilla.fi.

Osallistumishinta määräytyy sen mukaan, montako päivää vene on näyttelyssä ja minkä kokoisesta aluksesta on kyse. Esimerkiksi 8-metrisen, 15 000 euroa maksavan veneen paikkahinta messuilla on noin 200 euroa koko viikolta. Hintaan kuuluu vierasvenesataman palvelut.

Yleisöllä on Veneet Esillä 2011 -myyntinäyttelyyn vapaapääsy.

Kotisivut: www.veneetesilla.fi

Veneet Esillä 22. - 28.8.2011 Naantalin Vierasvenesatamassa.
Pääyhteistyökumppani Naantalin Matkailu Oy
Aukioloajat: Näyttelylaituri on avoinna päivittäin klo 10 - 20, vapaapääsy.



Tiedote 4.7.2011 Nautics Oy (STT)

Nautics Oy on julkaissut www.sailmate.fi sekä www.sailmate.se -palveluissa maksuttomaan verkkokäyttöön Suomen sekä Ruotsin merialueiden karttapohjat. Mukana myös Saimaa ja Päijänne. Karttapohjat perustuvat Liikenneviraston ja Sjöfartsverketin aineistoon. Palvelussa on nyt mukana myös Ilmatieteen laitoksen toimittama, meteorologin tarkistama tuulikartta.

Reittisuunnittelua ja paikannusta verkossa ja verkon ulkopuolella -pian myös Androidissa.

Sailmate sisältää myös reittisuunnittelusovelluksen, jonka avulla veneilijä voi suunnitella ja jakaa turvallisia reittejä Suomen ja Ruotsin vesialueilla. Suomen reitityksessä otetaan kartta-aineiston ja väylien lisäksi huomioon myös veneen ominaisuudet. Reitit voi viedä moniin plotterimalleihin ja heinäkuussa julkaistavassa Android sovelluksessa voi veneilijä käyttää hyödykseen myös paikannusominaisuutta.

Vuoroin vieraissa.

26.5.2011 julkaistu www.sailmate.se antaa myös ruotsalaisille veneilijöille mahdollisuuden tutkia maksutta oman maan kohteiden ja karttojen lisäksi myös Suomen karttapohjia ja kohteita. Luonnollisesti sekä suomalaiset että ruotsalaiset voivat suunnitella reittejä Ruotsin ja Suomen merialueilla.

Tuhansia veneilijöitä kiinnostavia kohteita Suomessa ja Ruotsissa.

Sailmate-palvelusta löytyvät Suomen ja Ruotsin vierassatamatiedot ja Turun Partio-Sissit ry:n luonnonsatamien sijainnit. Palveluntarjoajien lisäksi myös käyttäjät ovat lisänneet satoja kohteita, retkisatamista rantoihin ja varoituksiin. Kohteet voi reittisuunnittelusovelluksessa lisätä suoraan omille reiteille. Kohteita on jo yli 3000 Suomen ja Ruotsin vesillä.


SPEK 21/06/2011 09:00 (STT)

Avotulen tekeminen on entistä tiukempaa uuden pelastuslain myötä - Juhannuskokko vaatii jatkuvaa valvontaa

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa, että kokko on avotuli. Sitä ei saa sytyttää, jos kuivuus tai voimakas tuuli aiheuttaa tulipalovaaran. Avotulen tekeminen on kiellettyä myös silloin, kun Ilmatieteen laitos on antanut alueelle metsäpalovaroituksen. Turvallisin paikka kokolle on paljas kallio tai hiekkaranta. Kokko sytytetään tuohella, paperilla tai kuivilla puilla. Tulta tulee valvoa jatkuvasti. Lopuksi hiillos sammutetaan huolellisesti.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa juhannuksen juhlijoita siitä, että kokko on avotuli. Avotulen tekeminen on kielletty, jos esimerkiksi kuivuus tai voimakas tuuli aiheuttaa tulipalovaaran. Avotulen sytyttämiseen täytyy olla maanomistajan lupa. Pelastusviranomaiset voivat myös kieltää avotulen teon tietyllä alueella tai osassa sitä määräajaksi.

Turvallisimpia paikkoja kokon polttamiselle ovat paljas kallio, hiekkaranta tai vedessä oleva lautta. Ennen kuin kokko sytytetään, on syytä tarkistaa, mistä suunnasta tuulee. Kannattaa muistaa, että äkillinen tuulenpuuska saattaa lennättää liekit tai kipinät kauas. Sen takia hyvä paikka on tarpeeksi kaukana rakennuksista, puista tai muista palavista materiaaleista. Lähiympäristö kannattaa kastella huolellisesti.

Kokko sytytetään tuohella, paperilla tai kuivilla puilla. Liuottimien tai bensiinin käyttäminen sytytysnesteenä on vaarallista, koska niistä lähtevä höyry syttyy räjähdysmäisesti. Lapset eivät saa mennä kokon lähelle. Kokonpolttajan on huolehdittava myös siitä, että lähistöllä on runsaasti sammutusvettä tai muita sammutusvälineitä hätätilannetta varten. Lisäksi hän valvoo jatkuvasti, että tuli ei pääse leviämään. Lopuksi hiillos kastellaan huolellisesti, koska se voi jäädä kytemään jopa päiviksi.

Kertakäyttögrilli on avotuli

Uusi pelastuslaki tulee voimaan 1.7.2011. Pelastuslain perusteluissa kevytrakenteisten, suoraan maapohjalle asetettavien ja helposti tuulessa kaatuvien grillien ja vastaavien muiden tulisijojen käyttö katsotaan pelastuslaissa avotulen teoksi. Niitä ei siten saa käyttää metsäpalovaroituksen aikana tai jos tulipalon vaara on muun syyn johdosta ilmeinen. Kertakäyttögrillejä ei myöskään saa käyttää toisen maalla ilman maanomistajan lupaa.

Lain mukaan jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi. Jokaisen on myös mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä.


21 kesä, 2011 07:30 CET (If)

Karilleajot lisääntyneet voimakkaasti

Veneitä ajetaan karille yhä useammin. Karilleajot lisääntyivät 15 prosenttia viime kesän aikana. Yksi syy lisääntyneisiin vahinkoihin saattaa olla liika luottamus teknisiin apuvälineisiin.

Viime vuoden touko-elokuussa karilleajot lisääntyivät lähes 15 prosenttia. Veneille aiheutuneista vahingoista karilleajot ovat eniten yleistynyt vahinkotyyppi viime vuosina. Se on myös yleisin venevakuutuksesta korvattava vahinko. Korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa If Vahinkovakuutusyhtiöstä arvioi, että syy karilleajojen lisääntymiseen löytyy ruorin takaa.

- Pohjakosketuksia syntyy vesillä toisinaan lähes väistämättä, mutta näin voimakas karilleajojen yleistyminen viittaa kartanlukuvirheiden yleistymiseen. Taustalla saattaa olla myös lisääntynyttä riskinottoa sekä aiempaa enemmän kokemattomia veneilijöitä.

Vaikka tekniset apuvälineet kuten karttaplotterit helpottavat navigointia, tekniikkaan ei kuitenkaan kannata luottaa sokeasti.

- Jokaisen vesillä liikkujan on pidettävä yllä perinteisiä navigointitaitoja riippumatta käytössä olevasta tekniikasta. Veneestä pitää löytyä kompassi ja ajantasainen kartta, ja niiden avulla pitää myös tarvittaessa löytää turvallisesti kotisatamaan, Vaitomaa kertoo.

Perämoottorivarkaudet muuttuneet yhä ammattimaisemmiksi

Karilleajojen ohella myös veneiden varkausvahingot ovat kääntyneet kasvuun. Varkaudet ovat toiseksi yleisin venevakuutuksesta korvattava vahinko. Irrotettava elektroniikka ja veneessä näkyvillä olevat arvotavarat lähtevät helpoimmin varkaiden mukaan. Suurin murhe ovat kuitenkin perämoottorivarkaudet. Suuri osa varkauksista olisi mahdollista estää etukäteen.

Jos arvotavarat ja irrotettavat elektroniset laitteet otetaan mukaan veneeltä lähtiessä ja perämoottori lukitaan peräpeiliin tukevalla lukolla, varkaiden työ vaikeutuu ja he saattavat siirtyä helpompiin kohteisiin.

- Toisaalta etenkin perämoottorivarkaudet ovat muuttumassa yhä ammattimaisemmiksi, joten hyväkään varautuminen ei aina pitele varkaita loitolla. Siksi on ehdottoman tärkeää huolehtia venevakuutuksesta ja siitä, että tiedot perämoottorista ovat ajan tasalla, Vaitomaa summaa.

Jos venettä ei käytetä pitkään aikaan, kannattaa veneen kunto käydä tarkistamassa säännöllisesti. Varsinkin avoveneet ovat alttiita varkauksille ja ilkivallalle niiden rakenteen vuoksi. Lisäksi niihin kertyy helposti vettä sateiden ja aallokon mukana.  

Ei ruoriin pienessäkään maistissa

Juhannuksen lähestyessä on syytä jälleen muistaa, että veneen kuljettaminen ja alkoholi eivät sovi yhteen.

- Vaikka promilleraja vesillä on yksi, jo paljon alempikin määrä alkoholia veressä heikentää huomattavasti kykyä huomioita muuta liikennettä ja ohjata venettä turvallisesti. Yksi promille tarkoittaa jo aika vahvaa juopumusta. Jos et lähtisi esimerkiksi puolen promillen humalassa auton rattiin, kannattaa pohtia, onko veneenkään ohjaaminen tuolloin turvallista, Mikko Vaitomaa huomauttaa.

Vuonna 2009 yli puolet hukkuneista oli humalassa*.

*Lähde: Tilastokeskus



30.5.2011 Suoemn Purjelaivasäätiö

THE CULTURE 2011 TALL SHIPS REGATTA

Suuret purjelaivat palaavat Itämerelle ja STAF tulee olemaan mukana tarjoamassa unohtumattomia elämyksiä kilpalegillä Klaipedasta Turkuun.

Cultural Tall Ships Regatan laivasto vierailee Turussa 26-28.8.2011. Lue lisää CTSR tapahtumasta. Jo 25.8 näemme ensimmäsiet alukset Turun Aurajoessa.

STAF on julkaissut CTSR ohjelman säätiön alusten osalta. Tulemme kahdella aluksella Klaipedasta Turkuun.

Katso lisätiedot STAF.fi




11 touko, 2011 08:00 CET

Väitös parantaa säätutkan mittauksia pohjoisissa oloissa

Ilmatieteen laitoksen tutkija Elena Saltikoff väittelee Helsingin yliopistossa 20. toukokuuta. Väitöstyö parantaa säätutkan käyttöä pohjoisissa olosuhteissa ja auttaa saamaan enemmän tietoa tutkien tekemistä mittauksista.

Säätutka ei ole pelkkä sadetutka, vaan sen mittauksista saadaan monipuolista tietoa ilmakehän tilasta. Väitöstyössä keskitytään siihen, miten säätutkalla kannattaa mitata Suomen kaltaisessa ilmastossa, jossa räntäsade on yleisempää kuin tuhoisat tornadot.

Erityisen tärkeitä tutkalla tehtävät mittaukset ovat, kun tarkastellaan keskikokoisia sääilmiöitä eli tyypillisesti muutamia tunteja kestäviä, alle sadan kilometrin kokoisia ilmiöitä kuten merituulikiertoliikettä ja Suomenlahden lumikuuronauhoja. – Ne ovat niin suuria, ettei niistä saa yhdestä paikasta katsoen käsitystä, ja kuitenkin niin pieniä, että mahtuvat piileksimään kahden sääaseman välissä. Tällaisten ilmiöiden havaitsemisessa tutkan noin yhden kilometrin ja viiden minuutin välein sijoittuvat mittauspisteet ovat omiaan, Elena Saltikoff kuvailee.

Väitöstyö parantaa mittauksia ja tiedon analysointia

Mittausten suunnittelun pohjana on aina sekä tekniikan että ilmakehän ymmärtäminen. Väitöksessä selvitetään, miten mittauksia parhaiten tehdään Suomen olosuhteissa. Käytännössä on työssä on kuvailtu, mitä valintoja tutkamittausten tekemisessä on tehty ja annettu perustelut näille valinnoille.

Kun mittaukset on tehty, alkaa tiedon analysoiminen. Yksi väitöskirjan tavoitteista on ollut löytää menetelmiä, joilla voi verrata hyvin eriluonteisia havaintoja toisiinsa ja näin varmentaa tutkan tuottamia tietoja. Säätutkaa voidaan käyttää mm. raekuurojen tunnistamiseen ja lumisateen heikentämän näkyvyyden arviointiin. Muita sovellusesimerkkejä ovat lyhyet sade-ennusteet ja metsäpalovaaran arviointi. Kaikki nämä ovat sovelluksia, joissa hyvin käytetty säätutka tuo ainutlaatuista lisätietoa ilmakehän keskikokoisten ilmiöiden ominaisuuksista.

Tutkija Elena Saltikoff on syntynyt vuonna 1965 ja kotoisin Helsingistä. Hän on opiskellut Tapiolan lukiossa ja suorittanut maisterin tutkinnon meteorologiasta vuonna 1992 Helsingin yliopistossa. Saltikoff väittelee keskiviikkona 20.5.2011 klo 12 Ilmatieteen laitoksen auditoriossa.

Vastaväittäjänä on tohtori Iwan Holleman Hollannista.

Väitöskirjan englanninkielinen otsikko on “On the use of  weather radar for mesoscale applications in northern conditions”

Väitöskirjan elektroninen versio:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-697-740-2





6 touko, 2011 09:16 CET Tallink Silja

Tallink Siljan kesässä kulttuuria ja monipuolinen kattaus Itämeren alueen lomakohteita

Tallink Siljan kesätarjontaa värittävät kulttuuripitoinen ohjelma sekä monipuolinen reitti- ja kohdevalikoima.

Tallink Silja tukee molempia vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkeja, Turkua ja Tallinnaa, mikä näkyy vahvasti kesän ohjelmistossa ja tarjonnassa. Turku-Tukholma-linjalla liikennöivä Silja Europa on tänä vuonna virallinen kulttuurilaiva, ja kulttuuri näyttäytyykin eri muodoissaan jo terminaalista alkaen. Turun Silja-terminaalissa (Linnankatu 91) on esillä Lähtevät ja saapuvat -näyttely, joka koostuu kahden taiteilijan Virpi Ekmanin ja Stiina Saharin öljy-, akryyli- ja sekateknisistä töistä.

Kesäkuun aikana Silja Europalla julkistetaan Turku 2011 -ohjelmistoon lukeutuvan Contemporary Art Archipelago -näyttelyn teos Archipelago Science Fiction. Tellervo Kalleisen, Oliver Kochta-Kalleisen ja Henrik Anderssonin teoksessa lennokkaat lyhytelokuvat kertovat saariston asukkaiden kuvitelmia kotiseudustaan vuonna 2100. Nykysaariston elämään voi tutustua elokuvantekijä Lotta Petronellan Silja Linelle tekemässä lyhytelokuvassa Turun saaristosta. Elokuvaa tullaan esittämään Silja Europalla ja Silja Galaxylla jatkossa päivittäin.

Myös lapsilla on mahdollisuus nauttia kulttuurista sarjakuvahahmojen näyttelyissä 17.6.–13.8.2011. Silja Europalla on esillä Aku Ankka -aiheinen näyttely ja Silja Galaxylla Karvinen-näyttely. Näyttelyissä on mukana yli 30 kolmiulotteista sarjakuvahahmoa, jotka Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuvataideopiskelijat ovat valmistaneet. Lisäksi mukana on monenlaista materiaalia sarjakuvastripeistä originaaleihin ja muuhun keräilymateriaaliin, joten näyttelyt kiinnostavat niin pikkuväkeä kuin varttuneempaakin sarjakuvan ystävää.

Kesän uutuuspaketti on Kulttuurimatka Turkuun ja Turun saaristoon. Se sisältää Päivä saaristossa -risteilyn Turusta, yhden yön majoituksen joko Sokos Hotel City Börsissä tai Sokos Hotel Seurahuoneessa sekä yhdistelmälipun näyttelykeskus Logomon viiteen näyttelyyn.

Tallink Shuttle -laivoilla toiseen kulttuuripääkaupunkiin Tallinnaan pääsee päivittäin jopa viidellä eri vuorolla kahdessa tunnissa. Tallinkin kautta voi ostaa lippuja kulttuuripääkaupungin ohjelmiin, muun muassa Õllesummer-festivaalille (6.–9.7.) ja Birgitta Festivaalille (13.–18.8.). Lisäksi lippuja voi ostaa muihinkin mielenkiintoisiin tapahtumiin, kuten ABBA musiikki- ja tanssiesitykseen (21.5.–11.6.) ja 30 Seconds to Mars -yhtyeen konserttiin (21.6.). Tallinkin tarjonnassa on ympäri vuoden teatterimatkoja, joihin kuuluu laivamatkojen lisäksi majoitus Tallink Hotels -ketjun hotellissa ja liput haluttuun näytökseen Estonia-teatteriin.

Lähialueiden kohteet varattavissa yhdellä puhelinsoitolla

Tallink Siljan reittivalikoima linkittää monta Itämeren kiinnostavaa pääkaupunkia ja kohdetta toisiinsa. Monipuolisen reittiverkoston ansiosta yhdellä puhelinsoitolla voi varata Itämeren kiertomatkan, InterSailin. Siinä laivareittejä yhdistelemällä voi tehdä vaikka kiertomatkan Helsinki-Tukholma-Riika-Tallinna-Helsinki tai triangeliristeilyn Helsinki-Tukholma-Tallinna-Helsinki. Yöpyä voi laivoilla tai kohteissa, ja kun kaikki yöpymiset ja matkat on varattu Tallink Siljalta, saa matkasta pakettialennuksen.

Tallink Siljan kautta lomapaketteja voi ostaa Tukholman ja Tallinnan lisäksi muun muassa Ahvenanmaalle, Ruotsin Kolmårdeniin, Gotlantiin, Tanskan Legolandin, Baltiassa Vilnaan, Riikaan, Pärnuun, Saarenmaalle ja Pohjois-Viron kartanoihin ja kaupunkeihin. Baltiassa on myös runsas valikoima golfkenttiä, joihin on tarjolla eripituisia lomapaketteja.

Tallink Hotels -ketjun hotelleihin on saatavilla hotellipaketteja neljään eri hotelliin Tallinnassa ja Latvian pääkaupunkiin Riikaan.

Lisää tietoa Tallink Siljan tarjonnasta: www.silja.fi ja www.tallink.fi





Tietoartikkelit:

Veneveistämöt

Suomessa on runsaasti ammattitaitoisia veneveistämöitä, jotka valmistavat kansainvälisestikin arvostettuja veneitä vuosisatojen perinteellä. Uuttaa venettä hakeva löytää yksilölliset mallit suoraan veneveistämöltä.

Baronial Boats
Venepuusepäntyöt, erikoispuusepäntyöt, venesisustukset

Kastell Marine
Puuveneitä käsityönä, myös korjaus- ja huoltotyöt

Sailfish Boats
Laadukkaat moottoriveneet

Korsö Båt
Veneiden suunnittelua ja valmistusta

Becca Boats
Uusien veneiden veistäminen, veneiden korjaukset

Ilmarin Vene
Alumiiniveneiden suunnittelu ja valmistus

Inarin Vene
Järvi- ja jokiveneitä.


Puuveneveistämöitä



Navigointi

Navigointi on avain turvalliseen veneilyyn. Nykyään löytyy jo hyviä teknisiä apuvälineitä veneilijöille. Navigaatiotaitoja voi hioa vaikka työväenopistojen kursseilla.

Paikanmäärityslaitteita

Radiosuuntimalaite
Keskipitkillä aalloilla toimiva radiosuuntimalaiteeella saadaan määritettyä sijainti rannikon läheisyydessä. Radiosuuntimaa käytetään lähinnä varalaitteena, ja saman asian ajaa periaatteessa keskipitkillä aalloilla toimiva matkaradio.

VHF-suuntimalaite
Maa-aseman paikannukseen käytetään VHF-suuntimalaittetta, käytetään vain hätätilanteissa, ei välttämättä toimi joka puolella.

RACON
Racon majakka antaa jälkikaiun tutkaa käytettäessä. Racon ei sekoitu helposti muihin tutka-aaltoja lähettäviin laitteisiin.

LORAN, DECCA ja OMEGA
LORAN, DECCA ja OMEGA ovat hyperbelinavigointilaitteita. DECCA ketjuun kuluu yksi Master johtoasema ja kolme Slave apuasemaa. Apuasemilla on värit punainen, vihreä ja violetti (Red, Green Purple) Kukin asema lähettää radioaaltoja eri taajuuksilla. Veneen vastaanottalaite pystyy tunnistamaan taajuudet. OMEGA toimii kuten DECCA, mutta VLF taajuusalueella, LORAN C LF-taajuusalueella.

TUTKA
Digitaalisilla näytöillä varustetulla tutkalla voidaan seurata myös GPS reititystä. Tutkan avulla veneilijä pystyy ennakoimaan säätilojen muutoksia ja näkyvyyttä.

SATELLIITTIPAIKANNUS
GPS paikannus perustuu satelliittien lähettämiin radiosignaaleihin. Tarkempia tietoja satelliittipaikannuksesta veneilijöille löytyy kokeneen veneilijän sivuilta.

Apulinkkejä

Retkikartta
Isoympyräpurjehduslaskuri
Pieni purjehdussanasto
GPS opas
Kansainväliset merkkiliput

Kursseja:
Veneilijän peruskurssit
Merenkulun kurssit
Kansalaisopistot

Merenkuluku.fi



Veneilijän
hyötylinkit


Uusia veneitä

Venekorjaamot

Venelehdet

Kansainväliset
venelehdet


Mobiiilisää

EUMETNET

Meripelastus
seura




Mobiiluutiset




Veneellä ulkomaille

Kansainvälinen huviveneen kuljettajan pätevyyskirja ja kansainvälinen huvivenetodistus vaaditaan, kun veneily ulottuu ulkomaille.

Se on asiakirja, jolla veneen käyttäjä tai omistaja voi selventää olevansa liikkeellä laillisella ja oletettavasti merikelpoisella veneellä, jos ulkomaiset viranomaiset tekevät kontrolleja. Veneen pitää olla katsastettu ja vene merikelpoisessa kunnossa. Toimilla pyritään varmistamaan ja parantamaan veneilijöiden turvallisuutta.

Ulkomailla veneilijöiden lähtöselvitykset
-tutustu tarkasti reittiin matkaesitteiden, karttojen ja oppaiden avulla
-selvitä etukäteen tuuliolosuhteet, vuorovesi, virtaukset, kanavien liikenne
-varmista polttoaineen riittävyys satamaetappien välillä
-tarkista voimassa olevat sääennusteet
-tee pelastussuunnitelma ongelma- ja hätätilanteiden varalta
-tutustu satamien huoltomahdollisuuksiin
-matkavarusteiden vakiokalustoon kuuluvat VHF puhelin, satellittipuhelin, MF ja/tai HF radio, (VHF 16 on ensisijainen hätäapu kanava), uuteen digitaalisatelliittijärjestelmään tarvitaan lisäksi DSC laite
-jätä kotimaahan ohjeet, miten vene voidaan tunnistaa ja miten veneeseen saadaan yhteys
-aluksen päälliköllä tulee olla kansainvälisen huviveneen pätevyyskirja, miehistön tiedot ja taidot pitää olla riittävät
-varmista, että henkilöllisyystodistus ja/tai passi ovat voimassa
-tarkista vene perusteellisesti ennen lähtöä veneen ollessa telakoituna
-ota matkalle mukaan työkalut ja tärkeimmät varaosat, kuten adapterit
-vamista, miten saat nestekaasupullot täytettyä, maiden standardit paineenalennusventtiilien ja letkujen osalta vaihtelevat
-ota pelastuslautta mukaan, sekä laskuvarjoraketit
-pidä matkalla lokikirjaa
-tarkista, että merikartat ovat ajantasalla

Lisää ohjeita:
Suomen Navigaatioliitto 
Veneily.fi

Oppaita
Mailspeedmarine
Reedsalmanac 
Bookplus, Nautical Almanac




Tall Ships Race

Tall Ships' Races -purjelaivakilpailuja on järjestetty vuodesta 1956 alkaen. Kilpailun lähtökohtana oli tuolloin pelko purjelaiva-aikakauden päättymisestä ja sen vuoksi järjestettiin jäähyväisiksi purjehduskilpailu Lissabonista Englannin Torbayhin. Siitä alkaen on vuosittain järjestetty kilpailu jossain maailman merillä, noin joka neljäs vuosi Itämeren alueella.

Tall Shpis Race tapahtuman järjestäjänä toimi Sail Training Association. Useita vuorokausia kestävän purjehduksen tavoitteena on, että miehistönä toimiva nuori oppii ryhmätyötä, oma-aloitteellisuutta, suvaitsevaisuutta, merenkulkua, omien rajojensa tuntemista, tapaa uusia ystäviä ja viihtyy erilaisissa kulttuureissa. Suomalaisilla purjelaivoilla on ollut Cruise-in-Company rooli saaristoväyliä purjehdittaessa, osoittamalla ankkuri- ja rantautumispaikkoja.

Tall Ships Race kilpailuun voivat osallistua 9,14 m pitkät purjealukset ja vähintää 50 % miehistöstä tulee olla 15-25 vuotiata ja aluksen pitää täyttää kansainvälisen Sail Training internationalin turvallisuusvaatimukset.

Suurten purjelaivojen kilpailun järjestää Sail Training -organisaatioiden kansainvälinen kattojärjestö Sail Training International (STI). Tapahtuma vierailee Itämerellä joka neljäs vuosi.

Tall Ships Race tapahtumia Euroopassa:

Tall Ships Race Antwerp

Tall Ships Race Allborg

Tall Ships Race Kristiansand

Tall Ships Race Hartlepool

Tall Shpis Race Waterford

Sail Training International events

Kuvia Tall Ships Race tapahtumista:
Tall Ships galleria

Suomen Purjelaivasäätiö Sail Training Association Finland organisaation tehtävänä on järjestää sail training - purjehduksia erityisesti nuorille. Merenkulun ammattilaiset ja purjehduksen aktiiviset harrastajat opastavat ja kouluttavat nuoria ja aikuisia sail training -purjehduksilla.










Lentävä vene


Veneetkö lentävät? Sea Phanton on tulevaisuuden venemallin proto lentävästä veneestä.

Veneen siipein alle jäävä ilma nostaa veneen veden pinnasta, moottori ja sukset jäävät veden pintaan. Veden vastus saadaan näin minimoitua. Vähällä teholla saadaan aikaan huimat nopeudet.. Prototyyppi on saatu kulkemaan 110 km tuntinopeudella, kaupallisiin versioihin suunnitellaan 220 km/h nopeaa venemallia. Veneeseen mahtuu 24 matkustajaa.


Vesijetti eli vesiskootteri

Vesijetti on rakenteeltaan moottoriveneen ja skootterin välimuoto. Vesijetin työntövoima perustuu vesisuihkuvetolaitteeseen. Veneen rungon sisällä on tunneloitu potkuri. Nykyään moottorit ovat yleensä nelitahtisia.

Watercross on vesijettien kilpailusarja Kilpailurata on merkitty punaisin ja keltaisin poijuin. Periaatteena on, että punaiset poijut jäävät kuskin vasemmalle puolelle ja keltaiset oikealle puolelle. Rataturvallisuudesta huolehtii yhteensä neljä turvajettiä. Laitteet ja varusteet katsastetaan ennen jokaista kilpailua.

Kilpailuliputuksen idea on saman tyyppinen kuin moottoriurheiluradalla. keltainen, musta , sininen, punainen ja ruutulippu. Keltaisen lipun vaikutuasalueella on ohittaminen kielletty, mustalla lipulla poistetaan kilpailija radalta ja annetaan ns. stop&go rangaistus, punainen lippu keskeyttää kilpailun esim. varaslähdön takia ja ruutulippu päättää kilpailun.


Vesijettejä:

Kawasaki 

Sea-Doo 

Yamaha 

Whirlpoo

Northwest 

Moggaro





 


 

Vuonna 1941 pidettiin suunnittelukilpailu, johon tuli kaikkiaan 59 ehdotusta. Miehistöä vene sai vetää 3-4 henkilöä, materiaaleina sai käyttää pääasiassa pohjoismaisia puulajeja, ja kolin piti olla raudasta. Alku oli kuitenkin kiistanalainen, yhtään piirrustuksista ei valittu suoran voittajaksi. Lopulta Sven Salén vei piirrustukset insinööri Tord Sundénille. Vuoden loppuun tilattiin jo 70 venettä, vaikka yhtään venettä ei oltu kokeiltu vielä vesillä. Kansanveneitä on maailmanlaajuisesti valmistettu vain 4000 kappaletta.

Folkkari.net 

Folkboat, kansainvälinen luokkaliitto

Muita veneprinteitä

Puuveneitä

Wbta, The Wooden Boatbuilders' Trade Association

Puuvenerakennus koulutusta

Ekami


Folkkari.net edistää kansanveneperinnettä

Ensimmäinen folkkari S-1 laskettiin vesille 23.4-1942 Göteborgissa ja L-1 valmistui 2.7-1942 Wileniuksen telakalla Porvoossa. Merkittävimmät veistämöt olivat Porvoon Kråkössa toiminut N. Andersson Båtbyggeri, Suomen Kalastus Loviisassa, sekä Sandell & Mäntymäki Turussa. Puufolkkarin limisaumainen, painokaarilla jäykistetty runkorakenne on tuhatvuotisen pohjoismaisen veneentekoperinteen ainutlaatuinen tulos. Suomen Kansanveneperinneliitto ylläpitää ja edistää kansanvene harrastusta ja kilpailutoimintaa Suomessa.







Konstruktioluokka

    Luokan kilpapurjeveneet on suunniteltu kullekin luokalle sovittujen säännösten mukaan. Veneen ominaisuuksissa otetaan huomioon veneen äärimitat, purjepinta-ala tai paino. Usein myös veneiden rakenne on säädelty. Luokan rakennemääräyksissä esitetään sallitut materiaalit, rakennetavat ja materiaalipaksuudet. Luokan nopein vene voittaa.

    Yleisimmät konstruktioluokat IOR tonniluokatI LC 25, ILC 30, ILC 40, Mini Transat, Whitbread 60, Open 60, Class30, Open 30,ORMA, ORC level classes: GP26, GP33, GP42, IACC, TP52, VOR 7

Imeta

5point

Finsma

 
Viitonen

Viitonen 5m on kolmihenkiselle miehistölle tarkoitettu veneluokka, joka on edullisempi kuin kutosluokan kilpavene, mutta kuitenkin on kuutosille ominainen konstruktioluokan kilpailuilmapiiri. Luokan mittasääntö on kansainvälinen, vaikka ei kirjattu Lloyd`s register shipping rekisteriin. Ranskalainen ”Union de Sociates Nautigue Francaise” esitteli 1929 säännön ja sääntö hyväksyttiin Lontoossa.

Ruotsin ensimmäiset veneet 1936 olivat S-1, Triona  ja Suomessa L-1 Marina. Turun veneveistämö rakensi Hans Robertsin suunnitteleman veneen. Turun Ruissalossa toiminut veistämö oli aikoinaan Pohjoismaiden tunnetuimpia pienveneveistämöitä. Sen valmistamat erikokoiset purjeveneet, moottoriveneet, loistojahdit, pienehköt rannikkoalukset, vartio- ja torpedoveneet olivat aikansa merkkituotteita. Niitä vietiin myös Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Argentiinaan

Veneen rakentaminen oli kilpailuhenkistä, ja veneen suunnittelussa uskallettiin ottaa riskejäkin ja kokeilla uusia ideoita. Suunniteltiin sarja ruffattuja viitosia, jotka olivat kauniita ja nopeita purisa. 40-luvun lopulla puhuttiin ruffatun viitosluokan perustamisesta. Suomen viimeinen Kynzellin suunnittelema Diana puuvene L-29 rakennettiin vuonna 1948.

Kilpailutoimintaa oli 1960-1950 luvulle asti ja veneet kilpailivat International 5m trophysta, Borepokaalista ja HSS 5m-pokaalista ja KSS regatoissa. Veneet kehittyivät kuitenkin nopeasti, ja vanhat veneet jäivät jälkeen, koska samaan mittasääntöön kehittyi yhä nopeampia ja hienompia veneitä. Veneitä oli 1940-luvun lopulla liki 300, Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Sveitsissä, Rankassa, Argentiinassa ja Uruquayssa. Viitosia ehdotettiin kilpailuluokaksi 1938 kansainvälisessä purjehtijakokouksessa, josta Suomen edustaja H.Ramsey sai kielteisen päätöksen. 50-luvulta 80-luvulle saakka veneillä ei käytännössä ollut mitään yhteistä toimintaa.

80-luvun lopulta saakka viitosten toimintaa on elvytetty ja nykyään veneitä on jo 29 kappaletta. Aktiivisista veneistä on Ruotsista ostettuja ja paluumuuttajia, ja kiinnostus luokkaa kohtaan on edelleen kasvussa. Kesällä pidetään ranking kilpailuja, joihin osallistuu parikymmentä venettä. Yhteidenpito aktiiviveneilijöiden välillä on vilkasta, luokan paremmuudesta on jälleen aluttu kilpailla radalla.

http://www.int5m.fi/





Share |







Uutisia

Venelinkki

Klassikkoveneitä.




Venemestari


__


BBC Science:
RSS to JavaScript




Sähkö- ja hybridivene linkkejä

Linex-boat 11.5.2013
Ympäristöystävällinen Nord Star 31 Patrol Hybrid

Safir Plast 7.12.2012
Aurinkoenergialla kulkeva soutuvene
Sähköperämoottori on yhdistettynä aurinkopaneelin
Solar Village 10.5.2012
Electric Yachts
Sähkölla toimivat veneet ovat äänettömiä ja ekologisia.
Diseno-Art 12.4.2012
Aurinko- ja sähkötoimisia veneitä.
Erilaiset vaihtoehdot kiinnostavat.

VTT 30.1.2012
Veneiden uudet energiajärjestelmät.
Purjevene testiympäristönä(pdf)


Wärtsilä 29.11.2011

Merenkulun tulevaisuuden näkymiä

Ekologisuus, uudet energiamuodot.


PrWeb 7.9.2011
Tehokas ekomoottori veneisiin


Venenetti 30.8.2011
Garda Solar
Energiaa aurinkopaneelista.
Järviwiki 19.7.2011
Levävahti älypuhelin sovellutus
Vesien sinilevähavainnot.


Azocleantech 9.6.2011
Uusi veneiden kierrätysjärjestelmä.
Lasikuitukin uusiokäyttöön.


NMG 11.5.2011
Uusi Megellano mallisto
Magellano 50 Hybrid ympäristöystävälliseen veneilyyn.

9News 19.4.2011
Ympäristöystävälliset laivat tulevat Australiaan
Kansainväliseen laivanäyttelyyn 360 näytteilleasettajaa.


NY! 15.3.2011
Monitoiminen risteilijä alus
Käyttää sähköä, tuulta ja aurinkoenergiaa


Kauppalehti 23.2.2011
Venekauppa odotettua vilkkaampaa
Veneilijöille kiinnostava kevät


Bangkok Post 15.2.2011
Thaimaan saaressa vihreää teknologiaa
Laivatkin muunnetaan käyttämään biodieseliä tai sähköenergiaa


M&M 21.1.2011
Suomen venemessuille myös hybridejä
Greenline 33 Hybrid vuoden moottorivene esillä


Travel News 20.1.2011
Laivateolllisuudessa optimistinen tunnelma
Näkymät alkavat elpyä


STX 22.12.2010
STX ja Vinking Line sopimukseen
Ympäristöystävällinen 2800 matkustajan alus
valmistetaan Turun telakalla


Earth Techling 20.12.2010
Risteiljät muuttuvat vihreimmiksi
Lisävoimana aurinkoenergiaa

Sail Wolrd 15.12.2010
Aurinkoenergialla toimiva ristelijä ylittää Atlantin
Aurinkokennot lataavat lithiumpattereita


Daily Echo News 24.11.2010
Vihreät risteilyt yleistyvät
Uudenlaiset käytännöt matkustajille


Marinelog 3.11.2010
Technology Associates, Inc. (TAI) EnviroMax 300 OSV
Sähkömoottoreilla kuljetaan 14 solmun vauhtia


STX 25.10.2010
Aiesopimus ympäristöystävällisistä laivoista
Laivat liikenteeseen 2013

Ecofriend 14.10.2010
Sly-De 50
30kW sähkömoottori ladataan diesel generaattorilla.


Inhabitat 5.10.2010
Hybridivene käyttää myös tuulienergiaa.
Akut lautautuvat tuulivoimalla, varavoimana diesel.


__















Itämeren tutkimus
Merentutkimus tuottaa tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista, laaja-alaisista ympäristömuutosten vaikutuksista, luonnonvarojen suojelusta ja hyödyntämisestä, sekä toimenpiteistä, joilla pyritään ylläpitämään tai parantamaan meren tilaa.

Kalapakki
Kalastajien portaali



Sunboat
Aurinkoenergialla 
toimivat veneet
















Linkit





Home | services | links | kanavat | tietokanava | mobiilikanava | kotikanava | extremekanava | matkakanava | sportkanava | autokanava | motokanava | venekanava | musiikkikanava | lastenkanava

| email: toimitus@superverkko.fi | Superverkko ISSN : 1799-0572